Mazda CX-3 käytettynä

Yksi sukupolvi ja vuoden 2018 päivitys

CX-3:sta on yksi sukupolvi (korikoodi DK), jota myytiin Suomessa uutena noin vuosina 2015–2021. Auto rakennettiin saman ajan Mazda 2:n pohjalle, mikä selittää sekä sen ketteryyden että tiiviin koon.

Vuonna 2018 CX-3 sai keskivaiheen päivityksen, joka uudisti keulagrillin ja takavalot sekä paransi varustelu- ja turvallisuustasoa. Sisällä mekaaninen käsijarru vaihtui sähköiseen ja matkustamoa siistittiin. Samalla dieselivaihtoehto kasvoi 1.5-litraisesta 1.8-litraiseksi. CX-3 ei saanut suoraa samannimistä seuraajaa. Hieman isompi ja tilavampi Mazda CX-30 tuli mallistoon sen rinnalle ja asettui CX-3:n ja CX-5:n väliin.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Useimmille paras valinta on vapaastihengittävä 2.0 Skyactiv-G -bensiini. Se on yksinkertainen, vähävikainen ja talvella luotettava, eikä siinä ole turboahdinta.

Suositeltava: 2.0-litrainen bensiini tarjottiin Suomessa kahtena tehoportaana, noin 120- ja 150-hevosvoimaisena. Pienempi tehoversio riittää hyvin tavalliseen ajoon ja on edullisin ylläpitää, kun taas 150-hevosvoimainen sopii nelivetoa kaipaavalle. Vaihteisto on kuusivaihteinen, joko käsivalintainen tai Skyactiv-Drive-automaatti. Jälkimmäinen on perinteinen automaatti eikä kaksoiskytkin- tai CVT-vaihteisto. Automaatti on Suomen CX-3:issa käsivaihteistoa tavallisempi, ja koeajolla kannattaa varmistaa, että vaihdot tapahtuvat pehmeästi ja viiveettä myös kylmänä.

Harkiten: diesel (1.5 Skyactiv-D, vuoden 2018 päivityksen jälkeen 1.8) on vääntävä ja taloudellinen pitkillä matkoilla, mutta se sopii vain runsaasti maantietä ajavalle. Vältä lyhytmatka-ajoon: kaupunkikäytössä hiukkassuodatin (DPF) ei ehdi puhdistua kunnolla, mikä johtaa toistuviin regenerointeihin ja pahimmillaan tukkeutumiseen. Diesel maksaa myös käyttövoimaveroa, jota bensiinistä ei peritä.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

CX-3:a pidetään huolellisesti rakennettuna ja kestävänä autona, ja sen katsastustulokset ovat selvästi ikäluokkaa parempia. Varsinkin vapaastihengittävä bensiinimoottori on osoittautunut huolettomaksi.

Traficomin katsastustilastossa vuosina 2015 ja 2016 käyttöön otetut CX-3:t on hylätty selvästi ikäluokkaa harvemmin. Kilometrejä niillä on tosin keskimäärin ikäluokkaa vähemmän. Yleisin hylkäyssyy on jousitus ja iskunvaimennus, ja vuoden 2016 autoissa myös käyttöjarru ja turvavyöt. Vuosien 2017–2019 autot ovat ikäluokkaan nähden vielä selvemmin paremmat. Suuri osa vioista on tavanomaista kulumista, kun taas ankarin koetus kohdistuu lyhyttä matkaa ajaviin dieseleihin. Yksilökohtaiset erot ovat silti suuria, joten huoltohistoria ratkaisee.

Vuoteen 2017 asti valmistetuissa autoissa riskinä on jännitemuuntimen vaurio: muunnin voi ylikuumeta, savuttaa ja pahimmillaan aiheuttaa palovaaran. Korjauksena muunnin tarkastetaan ja sen ohjaus ohjelmoidaan uudelleen. Lokakuun 2017 ja syyskuun 2019 välillä valmistetuista bensiiniautoista osaa koskee polttoainepumpun vaihto, koska pumppu voi rikkoutua ja sammuttaa moottorin kesken ajon. Kampanjoiden tilanteen saa selville Mazda-merkkikorjaamosta auton valmistenumerolla.

Yleisimmät viat

Bensiiniautossa vikoja on vähän, ja suurin osa huolenaiheista keskittyy dieseliin ja varhaisiin yksilöihin.

• Dieselin hiukkassuodatin (DPF): lyhyillä matkoilla 1.5 Skyactiv-D regeneroi toistuvasti ja voi pahimmillaan tukkeutua. Joillakin yksilöillä on raportoitu myös suuttimien ongelmia, jotka näkyvät epätasaisena käyntinä ja kohonneena kulutuksena.
• Etujousituksen kolina: osa omistajista on kuvannut iskunvaimentimien yläpäästä tai tukivarsista kuuluvaa kolinaa epätasaisella tiellä – kuuntele tämä koeajossa.
• Ilmastointi: ilmastointijärjestelmän vikoja on korjattu osalla autoista, osin takuun puitteissa.
• Varhaiset yksilöt: ensimmäisten vuosimallien takaluukun kaasujouset kutsuttiin takaisin. Sopimattoman pinnoitteen vuoksi suola voi syövyttää jousen runkoa niin, että paineistettu jousi voi luukkua avattaessa tai suljettaessa haljeta ja sen osia sinkoutua irti, mikä on vaaraksi auton lähellä oleville.

Neliveto vai etuveto?

CX-3:een oli tarjolla i-Activ-neliveto, mutta valtaosa Suomessa myydyistä autoista on etuvetoisia. Useimmille etuveto laadukkailla talvirenkailla riittää hyvin.

Neliveto tuo lisävarmuutta liukkailla ja lumisilla teillä, mutta nostaa hieman kulutusta ja hankintahintaa. Käytännössä CX-3 on suunniteltu kevyeen maastokäyttöön ja talven pitoon, ei varsinaiseen maastoajoon – maavara on korkeampi kuin tavallisessa pikkuautossa, mutta auto on silti pohjimmiltaan korotettu viistoperä. Paljon huonosti auratuilla teillä liikkuvalle tai peräkärryä vetävälle neliveto on perusteltu, mutta tasaisessa kaupunkiajossa siitä on vähemmän hyötyä.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Huoltohistorian ja huolellisen koeajon lisäksi CX-3:sta kannattaa selvittää takaisinkutsujen tila – vuoteen 2017 asti valmistetuista erityisesti palovaaraan liittyvä jännitemuuntimen kampanja – ja dieselistä hiukkassuodattimen kunto.

Pyydä huoltokirja ja varmista määräaikaishuollot. Dieselissä selvitä, millaisessa ajossa auto on ollut. Kuuntele koeajossa etujousituksen mahdollinen kolina, sillä jousitus on myös katsastuksen yleisin hylkäyssyy. Varmista samalla, että ilmastointi jäähdyttää kunnolla. Varhaisissa yksilöissä tarkista, että takaluukun kaasujousien takaisinkutsu on tehty ja luukku pysyy tuettuna auki. Koska CX-3 on tilankäytöltään tiivis, tavaratilan ja takapenkin riittävyys kannattaa kokeilla omilla tavaroilla ja matkustajilla.

Mazda CX-3 Suomen talvessa

Lumisilla teillä ajoa helpottavat korkea istuma-asento ja hyvä näkyvyys, ja vapaastihengittävä bensiini käynnistyy luotettavasti pakkasella.

Etuvetoinen versio pärjää useimmissa talviolosuhteissa, ja neliveto tuo lisävarmuutta vaativampaan käyttöön. Jäntevä alusta välittää urat ja routavauriot sisälle tavallista pikkuautoa selvemmin.

Tilat ja käytännön mitat

CX-3 on ulkomitoiltaan kompakti ja kaupunkiin ketterä, mutta sen kääntöpuoli on ahdas takapenkki ja vaatimaton tavaratila. Aikuisille takana matkustaminen on tilapäisratkaisu, ei pitkien matkojen olohuone.

Perheelle tai tavaralle enemmän tilaa on hieman isommassa CX-30:ssä tai muussa luokkaa ylemmässä katumaasturissa. Vetomassat ovat pienelle katumaasturille tyypillisen maltilliset: jarrullinen vetomassa on kaikissa versioissa noin 1 200 kg. Raskaampaa perävaunukäyttöä varten yksilön vetomassa kannattaa tarkistaa rekisteriotteesta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

CX-3:n käyttökulut ovat pienen korin ja kohtuullisen kulutuksen ansiosta maltilliset, ja Mazdan kestävä maine tukee jälleenmyyntiarvoa.

Vapaasti hengittävässä bensiinissä on vähän erityisen kalliita kuluvia osia, mikä pitää huoltokulut ennustettavina. Diesel voi olla taloudellinen pitkillä matkoilla, mutta hiukkassuodattimen mahdolliset huollot ja käyttövoimavero kannattaa laskea kokonaiskuluihin – bensiinistä käyttövoimaveroa ei peritä, joskin ajoneuvoveron perusvero maksetaan normaalisti. Veroperusteet ja polttoaineen hinta muuttuvat ajan myötä, joten laskelma kannattaa tehdä ajantasaisilla tiedoilla.

Vuosina 2015–2017 käyttöön otettua CX-3:a on tarjolla suuntaa-antavasti noin 11 000–19 000 eurolla, ja vuosien 2018–2019 autot asettuvat noin 13 000–21 000 euroon iän, kilometrien, vetotavan ja varustelun mukaan. Ajantasaisen hintatason näkee vertaamalla ilmoitussivustojen nykyisiä ilmoituksia.

Kenelle Mazda CX-3 sopii?

CX-3 sopii ostajalle, joka arvostaa ulkonäköä, laadukasta sisätilaa ja virkeää ajettavuutta eikä tarvitse suurta takatilaa – esimerkiksi yhden tai kahden hengen arkeen korotettu istuma-asento ja näppärä koko sopivat hyvin.

Samaa muotoilukieltä ja enemmän tilaa tarjoaa lähin sisarus Mazda CX-30. Saman kokoluokan vertailukohtia ovat ajettavuudeltaan terävä Toyota C-HR ja runsaasti varioitava Nissan Juke.