Mercedes-Benz E-sarja käytettynä

Sukupolvet ja mallihistoria

E-sarja on Mercedeksen ylemmän keskiluokan premium-malli, jota on Suomessa myyty sekä sedanina että farmarina (T-malli). Käytetyillä markkinoilla yleisimpiä ovat sukupolvet W211, W212 ja W213.

Sukupolvet eroavat toisistaan selvästi tekniikaltaan ja heikoilta kohdiltaan. Karkeasti: mitä uudempi sukupolvi, sitä vähemmän ruoste- ja jousitusongelmia, mutta sitä monimutkaisempi elektroniikka. Moniin moottori- ja varustevaihtoehtoihin on ollut saatavilla 4MATIC-neliveto, joskin saatavuus riippuu vuosimallista ja moottorista. W211:tä vanhemmat W210 (1995–2002) ja klassikoksi noussut W124 (1985–1995) ovat Suomessa jo harvinaisia – etenkin W210 on pahamaineinen ruosteestaan, joten sellaista harkitessa korin kunto ratkaisee enemmän kuin mikään muu.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Valtaosa Suomen E-sarjoista on dieseleitä, mikä sopii mallin pitkänmatkan luonteeseen. Oikea moottorivalinta riippuu vahvasti sukupolvesta – sama mallimerkintä ei tarkoita samaa moottoria eri sukupolvissa.

Suositeltavat: W213:n (2016–2023) OM654 2.0 -nelisylinteridiesel (esim. E200d/E220d) on moderni ja taloudellinen, eikä sillä ole samanlaista jakoketjun ongelmamainetta kuin varhaisilla OM651-moottoreilla – kylmäkäynnistyksen äänet ja huoltohistoria kannattaa silti tarkistaa. W212:n (2009–2016) OM651 2.1 -nelisylinteridiesel (E200/E220/E250 CDI) on hyvä yleismoottori dokumentoidulla huoltohistorialla. Bensiinipuolella W213:n turbonelos- ja rivikuutosmoottorit ovat sujuvia.

Harkiten: W211:n (n. 2005–2009) ja W212:n OM642 3.0 V6 -diesel (E280/E320/E350 CDI) on voimakas ja miellyttävä, mutta tunnetusti tekniikaltaan monimutkaisempi – öljynjäähdyttimen tiivisteet ja imusarja ovat tyypillisiä kohteita. W211:n yleisimmät dieselit ovat kuitenkin 2.1-litraisella OM646-nelosella varustetut E200 CDI ja E220 CDI. OM646:ta pidetään kestävänä, mutta sen suuttimien tiivisteet vuotavat iän myötä, mikä voi näkyä dieselin hajuna ja käynnistysvaikeuksina. Lyhyessä ajossa EGR-venttiili myös karstoittuu. Seuraa erityisesti: OM651:n (W212) jakoketjun venymistä ja varhaisten yksilöiden suuttimia – kylmäkäynnistyksen kalina on varoitusmerkki. Ladattavat hybridit (E300de diesel-PHEV, E300e/E350e bensa-PHEV) sopivat lyhyitä työmatkoja ajavalle, joka voi ladata. Ilman latausta hyöty jää pieneksi.

Lähes kaikissa Suomen E-sarjoissa on automaattivaihteisto. W211:n ja vuoteen 2011 valmistettujen W212:iden nelisylinteridieseleissä se on viisiportainen 5G-Tronic, kun taas V6-moottoreissa ja myöhemmissä W212:issa on seitsemänportainen 7G-Tronic ja W213:ssa yhdeksänportainen 9G-Tronic. 7G-Tronicin tunnetuin vika on vaihteiston sisäisen ohjauslevyn nopeusanturien pettäminen, joka voi pudottaa auton hätäajotilaan. 5G-Tronicissa taas vaihteiston sähköliitin alkaa iän myötä vuotaa öljyä. 9G-Tronicin nykimiseen ja vaihtohäiriöihin on julkaistu ohjelmistopäivityksiä. Koeajossa vaihtojen pitää tulla pehmeästi sekä kylmänä että lämpimänä, ja vaihteistoöljyn vaihtohistoria kannattaa kysyä.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

E-sarjan luotettavuus on hyvin yksilö- ja sukupolvikohtaista: hyvin huollettu yksilö voi kestää erittäin korkeita kilometrejä, mutta laiminlyöty premium-auto voi tulla kalliiksi.

Traficomin mallikohtaisessa katsastustilastossa E-sarja hylätään lähes kaikilla käyttöönottovuosilla useammin kuin ikäluokka keskimäärin, mutta sillä on myös ajettu selvästi enemmän. Vuosina 2005–2015 käyttöön otettujen autojen hylkäysosuus on jonkin verran ikäluokkaa suurempi, ja mittarissa on keskimäärin kolmanneksesta puoleen enemmän kilometrejä kuin ikätovereilla. Vuosien 2016–2020 autoilla ero ikäluokkaan on selvästi suurempi, vaikka kilometrien ero on samaa luokkaa. Yleisimmät hylkäyssyyt ovat etuakselisto ja seisontajarru. Vanhimmissa autoissa korostuvat myös ohjausnivelet ja -tangot, vuodesta 2009 käyttöön otetuissa jousitus. Taksi- ja edustuskäytön vuoksi korkeat kilometrit ovat E-sarjassa tavallisia, joten yksilön kunto kertoo enemmän kuin mittarilukema.

Huhtikuuhun 2017 asti valmistetuista W212- ja W213-autoista sekä niiden coupé- ja avomalleista on takaisinkutsu: tiesuola voi syövyttää ohjausvaihteen alumiiniset kiinnitysruuvit poikki, ja pahimmillaan ohjaustehostus lakkaa toimimasta. Kampanjassa ruuvit vaihdetaan teräksisiin. Osassa W212:ista sekä sen coupé- ja avomalleista (C207/A207) staattinen purkaus voi ohjauspyörän puutteellisen maadoituksen vuoksi laukaista kuljettajan turvatyynyn aiheettomasti. Vuoteen 2011 asti valmistettujen coupé- ja avomallien Takata-etuturvatyynyjen kaasugeneraattori taas voi lauetessaan rikkoutua ja sinkauttaa metallinkappaleita matkustamoon. Myös näistä kahdesta on takaisinkutsu, ja tietyn auton kampanjahistorian selvittää Mercedes-Benz-huolto valmistenumerosta.

Yleisimmät viat sukupolvittain

E-sarjan heikot kohdat vaihtelevat selvästi sukupolven mukaan: W211:ssä painaa ruoste, W212:ssa taka-apurunko ja dieselin jakoketju, W213:ssa lähinnä elektroniikka.

• W211 (2002–2009): korin ruoste on tämän sukupolven tunnetuin huolenaihe Suomessa – tarkasta helmat, takakaaret, konepellin ja luukkujen reunat. Ennen kesän 2006 kasvojenkohotusta valmistettujen yksilöiden sähköhydraulinen SBC-jarrujärjestelmä voi vikaantua (varoitukset ja pumpun kuluminen). Järjestelmästä luovuttiin faceliftin yhteydessä. SBC-korjauksiin on ollut merkiltä jatkotakuu- ja goodwill-käytäntöjä, joten varmista tällaisen auton korjaus- ja kampanjahistoria merkkiliikkeestä.
• W212 (2009–2016): yleisen OM651 2.1 -dieselin jakoketjun venymistä ja varhaisten (n. 2009–2011) Delphi-suutinten kuntoa kannattaa seurata. Taka-apurungon (taka-akselipalkin) korroosio on tämän sukupolven tunnettu ja turvallisuuden kannalta olennainen tarkistuskohde – tarkistuta palkin kunto nostimelta ja selvitä mahdollinen korjaus- tai vaihtohistoria. Yleinen elektroniikka ja ohjausyksiköt voivat tuottaa yksittäisiä vikoja.
• W213 (2016–2023): selvästi vähemmän rakenteellisia ongelmia. OM654-diesel on yleisesti pidetty kestävänä, mutta seuraa pakokaasun jälkikäsittelyä (DPF/AdBlue) ja päivitysten ajantasaisuutta. Multimedia- ja avustinjärjestelmien sähköviat ovat tyypillisin valitusten aihe.
• Kaikki ilmajousitetut: Airmatic-järjestelmä on mukava mutta kuluva – ilmajousipalkeiden vuodot ja kompressorin kuluminen ovat tunnettuja korjauskohteita kaikissa sukupolvissa, W212:ssa etenkin takapalkeet.

Huoltokustannukset ja varaosat

E-sarja on premium-auto, ja se näkyy kuluissa: varaosat ja merkkihuolto ovat keskimääräistä kalliimpia kuin perusmallisissa keskikokoautoissa, ja yksittäiset korjaukset voivat olla isoja.

Odottamattomat laskut tulevat useimmiten ilmajousituksesta (Airmatic), V6-dieselin oheistekniikasta ja runsaasta elektroniikasta. Kuluja hillitsevät osaavat merkkiriippumattomat korjaamot ja laaja varaosatarjonta. Epämääräisesti huolletun halvan yksilön hintaetu katoaa usein jo ensimmäisiin korjauksiin, joten huoltovara kannattaa laskea mukaan ostohintaan.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Tärkeimmät tarkistuskohteet ovat huoltohistoria, korin ruoste vanhemmissa yksilöissä, jousitus-/jarrujärjestelmän kunto ja W212/W213-autoissa ohjausvaihteen kiinnitysruuvien takaisinkutsu.

Pyydä täydellinen huoltokirja ja varmista määräaikaishuollot sekä mahdolliset isot korjaukset (esim. jakoketju, suuttimet, ilmajousitus). Vanhemmassa W211:ssä tutki ruoste huolellisesti ja varmista varhaisten (ennen kesän 2006 kasvojenkohotusta) yksilöiden SBC-jarrujärjestelmän kunto. W212:ssa tarkistuta taka-apurungon kunto ruosteen varalta. Koeaja kuunnellen: ilmajousitetun auton pitää nousta tasaisesti ja pysyä korkeudessaan, eikä kylmäkäynnistyksessä saa kuulua pitkää ketjukalinaa. Tarkista katsastushistoria ja, dieselissä, pakokaasun jälkikäsittelyn toiminta. 4MATIC-yksilössä kuuntele voimansiirron äänet. Pyydä vielä merkkihuoltoa katsomaan valmistenumerolla, onko takaisinkutsut tehty.

Mercedes E-sarja Suomen talvessa

Painava ja vakaa E-sarja on mukava pitkillä matkoilla myös pakkasessa. Suurin valinta on takaveto vai 4MATIC-neliveto.

Takavetoinen E-sarja pärjää Suomen talvessa hyvin kunnollisilla kitkarenkailla ja maltillisella kaasujalalla, mutta liukkaassa ylämäessä liikkeellelähtö vaatii enemmän tunnetta. 4MATIC-neliveto tuo selvästi paremman pidon ja liikkeellelähtökyvyn lumessa ja jäällä, ja Suomessa se on yleinen valinta etenkin paljon talvella ajaville. Neliveto nostaa hieman kulutusta ja huoltokustannuksia. Diesel hyötyy pakkasella lohkolämmittimestä.

Tilat ja käytännön mitat

Sedan tarjoaa tilavat ja matkustusmukavuudeltaan hyvät sisätilat, mutta farmari eli T-malli on selvästi käytännöllisin: sen tavaratila on suuri ja muuntelukykyinen, mikä tekee siitä suositun perhe- ja työauton.

Ladattavissa hybrideissä (PHEV) tavaratila on akun vuoksi pienempi. Jarrullinen vetomassa on versiosta riippuen noin 1 900–2 100 kg, mikä on luokassaan hyvä, mutta tarkista aina kyseisen yksilön rekisteriarvot. E-sarja on painava auto, joten yhdistelmän kokonaismassa ylittää B-kortin 3 500 kilon rajan jo keskikokoisella vaunulla ja täysimassaisen 2 100 kilon vaunun kanssa myös B96-luokan 4 250 kilon rajan, jolloin tarvitaan BE-ajo-oikeus.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

E-sarjan käyttökulut ovat premium-luokkaa: polttoaine, vakuutus, huolto ja varaosat ovat keskimääräistä korkeampia, mutta hyväkuntoinen yksilö pitää arvonsa kohtuullisesti.

Dieselistä ja ladattavasta hybridistä maksetaan käyttövoimaveroa, pelkällä bensiinillä käyvästä autosta ei. Valtaosa E-sarjoista on dieseleitä, joten käyttövoimavero kuuluu useimpien autojen kuluihin. Arvoa pitävät yllä täydellinen huoltohistoria ja haluttu varustelu, kuten neliveto ja vetokoukku, etenkin farmarissa.

Käytettynä W211- ja W212-yksilöitä on myynnissä suuntaa-antavasti muutamasta tuhannesta noin 15 000 euroon, ja hyväkuntoisista W213:ista pyydetään tyypillisesti noin 20 000–45 000 euroa iän, kilometrien ja varustelun mukaan. Ajantasaiset pyynnöt kannattaa katsoa ilmoitussivustoilta ja suhteuttaa ne kilometreihin.

Kenelle E-sarja sopii?

E-sarja sopii ostajalle, joka arvostaa matkamukavuutta, vankkaa rakennetta ja premium-tunnelmaa – ja joka on valmis varautumaan keskimääräistä korkeampiin huoltokuluihin.

Luontevimmin se sopii paljon ja pitkiä matkoja ajavalle, ja T-farmari toimii käytännöllisenä perheautona. Suorimmat kilpailijat ylemmän keskiluokan premium-autoissa ovat BMW 5-sarja ja Audi A6. Pienempi ja edullisempi Mercedes-Benz C-sarja tarjoaa saman tunnelman kompaktimmassa koossa.