Volkswagen Bora käytettynä

Mallihistoria ja nimet

Euroopassa Bora jäi yhden sukupolven malliksi: Golf IV:n tekniikkaan perustuva sedan tuli myyntiin vuonna 1998 ja Variant-farmari seuraavana vuonna.

Golfin porrasperäinen versio on vaihtanut nimeä useaan kertaan: Euroopassa samaa roolia hoitivat aiemmin Jetta ja Vento, ja Boran jälkeen vuonna 2005 Golf V -pohjainen sedan palasi Jetta-nimelle. Tekniikaltaan Bora on siis Golf IV, ja monet sen mekaanisista osista ovat yhteisiä myös saman ajan Škoda Octavian kanssa.

Ulkonäkö muuttui tuotannon aikana vain vähän, joten vuosimallien erot ovat lähinnä moottoritarjonnassa: valikoima laajeni vuosina 2000–2001 muun muassa 1.6 16V:llä ja tehokkaammilla TDI-versioilla.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Suomen Borista valtaosa on bensiinikäyttöisiä, ja huolettomin valinta on hyvin huollettu 1.6. Lähes kaikissa Boran moottoreissa on jakohihna, ja sen vaihtohistoria painaa enemmän kuin kuutiotilavuus.

Suositeltavat: 1.6-litrainen bensiinimoottori oli tarjolla sekä 8-venttiilisenä (101 hv) että vuodesta 2000 alkaen 16-venttiilisenä (105 hv). Molemmat ovat yksinkertaisia, edullisia huoltaa ja riittävän vireitä tavalliseen ajoon. Samana vuonna mallistoon tullut 1.4 16V (75 hv) on yhtä mutkaton, mutta näin isossa autossa vaisu. 2.0 8V (115 hv) on rauhallinen ja vääntävä, mutta kuluttaa hieman enemmän. Dieseleistä kestävimmän maineen ovat saaneet jakopumpulla varustetut 90 ja 110 hevosvoiman 1.9 TDI:t.

Harkiten: pumppusuutin-TDI:t (100–150 hv) ovat tehokkaita ja taloudellisia, mutta suuttimet ja kaksimassavauhtipyörä kuluvat korkeilla kilometreillä ja ovat kalliita uusia. Turbobensiini 1.8 T (150 ja 180 hv) on pirteä, mutta venytetyt öljynvaihtovälit kostautuvat siinä herkästi: öljyyn kertynyt karsta voi tukkia öljypumpun imusiivilän, jolloin öljynpaine laskee ja turbo tai moottorin laakerit vaurioituvat. Vuonna 2002 tullut suorasuihkutteinen 1.6 FSI on tavallista 1.6:ta mutkikkaampi, mutta Suomessa hyvin harvinainen.

Harvinaiset 2.3 V5 ja nelivetoinen 2.8 V6 4Motion ovat janoisia, ja niiden osat ovat rivinelosia kalliimpia. Niissä on hihnan sijaan jakoketju, jonka kiristimen ja ohjainten kunnon kuulee kylmäkäynnistyksessä: kolina ensimmäisinä sekunteina vaatii tarkempaa tutkimista. Automaattivaihteisto on näin vanhassa autossa oma riskinsä, joten koeaja automaattiauto sekä kylmänä että lämpimänä.

Luotettavuus ja katsastus

Mekaanisesti Bora on kestävä, ja hyvin pidetty yksilö kulkee yhä pitkään. Tässä iässä luotettavuus on kuitenkin ennen kaikkea edellisten omistajien huolenpidon summa.

Golf IV -perheen täysin sinkitty kori on tämän mallin suurin etu aikalaisiin nähden: Borassa ongelmat keskittyvät korin sijaan useammin alustan osiin ja vanhoihin kolarikorjauksiin. Vanhemmista Traficomin katsastustilastoista näkee, miten Bora pärjäsi nuorempana, mutta näin vanhasta autosta kertoo enemmän sen oma katsastushistoria.

Takaisinkutsuista merkittävin on vuonna 2019 Suomessa käynnistynyt kampanja, jossa vaihdetaan kuljettajan turvatyynyn kaasugeneraattori. Se koskee rajatulla valmistusjaksolla tehtyjä Golfeja, Boria ja muita saman ajan Volkswageneja – Volkswagenin ilmoittama jakso osuu vuosiin 2001–2002. Generaattoriin on voinut päästä kosteutta, ja turvatyynyn lauetessa generaattorin kotelosta voi irrota matkustajia vahingoittavia palasia. Tarkistuta valmistenumerolla Volkswagen-merkkihuollossa, onko generaattori vaihdettu.

Yleisimmät viat

Tyypillinen Boran vika on pieni ja halpa korjata – suuret laskut syntyvät laiminlyödystä jakohihnasta tai kuluneista dieselin osista.

• Sähkö ja mukavuus: lasinnostimen kiinnikkeet ja vaijeri pettävät, jolloin ikkuna putoaa oven sisään. Ovilukkojen mikrokytkimet aiheuttavat keskuslukituksen ja sisävalojen oikkuja, ja mittariston piirilevyn juotokset voivat haljeta, jolloin näyttö tai mittarit oireilevat.
• Moottorinohjaus: jäähdytysnesteen lämpötila-anturi on Golf IV -perheen tunnettu heikko kohta. Viallinen anturi saa lämpömittarin heittelemään ja voi aiheuttaa käynnistys- ja käyntihäiriöitä. 1.8 T:ssä sytytyspuolat ovat tunnettu vikakohde.
• TDI-dieselit: pumppusuutinmalleissa suuttimet ja niiden tiivisteet sekä kaksimassavauhtipyörä kuluvat korkeilla kilometreillä. Koska hihnan pyörittämä nokka-akseli käyttää pumppusuutinmoottorissa myös suuttimia, hihna on tavallista kovemmalla kuormalla, ja sen vaihtohistoria on erityisen tärkeä. Lyhyissä ajoissa EGR-venttiili karstoittuu.
• Kori ja alusta: ruostetta löytyy tyypillisesti kivenisku- ja kolhukohdista, pyöränkaarista, jarruputkista ja pakoputkistosta. Etujousituksen puslat ja kallistuksenvakaajan nivelet kuluvat.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Ensimmäinen kysymys on jakohihna: milloin ja millä kilometrimäärällä se on viimeksi vaihdettu. Jos merkintää ei löydy, varaa vaihto heti kauppojen jälkeen. Vuosina 2001–2002 valmistetusta autosta tarkistuta Volkswagen-merkkihuollossa valmistenumerolla, onko kuljettajan turvatyynyn kaasugeneraattori vaihdettu takaisinkutsussa.

TDI-dieselin hihna vaihdetaan Volkswagenin huolto-ohjelmassa 90 000 kilometrin välein, vuosimallia 2001 vanhemmissa 60 000 kilometrin välein. Bensiinimoottorien ohjelma riippuu moottorikoodista. Esimerkiksi tavallisille 1.6-moottoreille Volkswagen ei määrännyt kiinteää vaihtoväliä, vaan ohjelmassa on hihnan kunnon tarkastus 90 000 kilometristä alkaen. Siksi huoltokirjasta voi puuttua vaihtomerkintä kokonaan. Oman moottorin ohjelman voi varmistaa Volkswagen-merkkihuollosta. Kumihihna vanhenee myös seisoessaan, joten vuosia sitten vaihdettu hihna on syytä uusia, vaikka kilometrejä olisi kertynyt vähän.

Käy huoltokirja ja katsastushistoria läpi. Kokeile jokainen sähköikkuna, keskuslukitus kaikista ovista ja ilmastointi, ja seuraa mittaristoa koko koeajon ajan – lämpömittarin heittely viittaa anturiin. Dieselissä kuuntele, kuuluuko tyhjäkäynnillä kolketta, tunnustele tärinää ja katso, savuttaako moottori kiihdytyksessä. Nosta auto mahdollisuuksien mukaan ylös ja tarkasta helmat, apurunko, jarruputket ja pakoputkisto. Vaihteiston laakeriäänet ja kytkimen tarttumiskohta kertovat voimansiirron kunnosta.

Volkswagen Bora Suomen talvessa

Etuvetoinen Bora on vakaa ja ennakoitava talviauto. Pakkasella sen heikoimmat kohdat ovat ikääntynyt akku ja kylmästä kärsivät sähkölaitteet, eivät ajo-ominaisuudet.

Moottorinlämmitin on Borassa hyödyllinen etenkin TDI-dieselissä: se helpottaa kylmäkäynnistystä ja vähentää kylmäajon kulumista ja kulutusta. Jäätyneen ikkunan avaaminen väkisin on varma tapa rikkoa lasinnostimen kiinnikkeet, joten anna lasin sulaa ensin. Hyvät talvirenkaat parantavat pitoa enemmän kuin mikään muu varuste. Suolaisen kauden jälkeen alustan pesu pitää jarruputket ja pakoputkiston kunnossa pidempään.

Tilat ja käytännön mitat

Sedanin tavaratila on luokkansa suurimpia, mutta takapenkin jalkatila on Golf IV:n mitoissa eli kompaktiluokan tasoa. Variant on käytännöllisempi isojen tavaroiden kanssa.

Litramäärät ovat lähes samat, mutta korkeat ja kookkaat tavarat on helpompi lastata Variantin takaluukusta kuin sedanin tavaratilan aukosta. Jarrullinen vetomassa on 1.6-moottorilla noin 1 200 kg, ja muissa versioissa se vaihtelee moottorin mukaan. Luvut ovat suuntaa-antavia, joten tarkista sallitut perävaunumassat yksilön rekisteriotteesta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Bora on halpa ostaa, ja Golf IV:n runsas osatarjonta – sekä uudet osat että purkuosat – pitää myös ylläpidon edullisena. Arvo on jo painunut niin alas, ettei suurta lisäalenemaa enää tule.

Hihnamoottoreissa suurin ennakoitava huoltokulu on jakohihnan vaihto, joka kannattaa teettää vesipumppuineen ja kiristimineen. Käyttövoimaveroa maksetaan vain dieselistä. Vanhassa autossa yllättävät kulut tulevat tyypillisesti alustasta, jarruputkista ja pakoputkistosta, joten ehjästä korista ja alustasta kannattaa maksaa hieman enemmän.

Boran saa käytettynä suuntaa-antavasti noin 1 000–4 000 eurolla kunnon, kilometrien ja moottorin mukaan, ja poikkeuksellisen hyvin säilyneistä yksilöistä pyydetään enemmän. Mitä vastaavasta Borasta nyt pyydetään, näkee ilmoitussivustoilta.

Kenelle Bora sopii?

Pienellä budjetilla Borasta saa rauhallisen sedanin ison tavaratilan kera, kunhan ostaja on valmis tarkistamaan jakohihnan ja sähkölaitteet itse.

Lähin vertailukohta on samaan tekniikkaan perustuva Škoda Octavia, jonka viistoperä ja Combi-farmari ovat käytännöllisempiä kuin Boran sedan. Ostajalle, jolle huoleton tekniikka painaa eniten, vahva vaihtoehto on saman ajan Toyota Corolla. Uudempaa sedania etsivälle luonteva jatko on Volkswagen Jetta.