Fiat Punto käytettynä

Sukupolvet ja mallihistoria

Puntoa valmistettiin pitkään, vuosina 1993–2018, ja se ehti kolmeen sukupolveen. Suomen käytetyillä markkinoilla painottuvat toinen sukupolvi (188) sekä kolmannen sukupolven Grande Punto ja Punto Evo.

Ensimmäinen sukupolvi (176, 1993–1999) korvasi aikanaan Fiat Unon, mutta sitä näkee liikenteessä enää harvoin. Toinen sukupolvi (188, 1999–2010) oli pitkäikäinen, ja siihen oli tarjolla useita moottorivaihtoehtoja. Kolmas sukupolvi (199) esiteltiin Grande Puntona (2005–2009), sen jälkeen se myytiin nimellä Punto Evo (2009–2012) ja lopulta taas pelkkänä Puntona (2012–2018). Nimivaiheiden vuodet menivät myynnissä osin päällekkäin. Nimet aiheuttavat käytetyn ostajalle usein sekaannusta, vaikka Grande Punto, Evo ja viimeinen Punto ovat käytännössä saman auton eri kehitysvaiheita.

Valmistus päättyi: Punton tuotanto loppui vuonna 2018 ilman suoraa seuraajaa, joten kaikki ovat käytettyjä. Fiatin pienten autojen tarjonta painottui tämän jälkeen 500-malliperheeseen.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Yksinkertaisin vaihtoehto on bensiini. Punton pienet FIRE-bensiinit ovat halpoja pitää liikenteessä, mutta moottorivalintaa tärkeämpää on löytää hyvin huollettu, ruosteeton yksilö.

Suositeltavat: 1.2 FIRE (8- tai 16-venttiilinen) riittää kaupunkiin ja on edullinen ylläpitää, ja 1.4 tuo hieman lisää pirteyttä. Ne ovat mallin mutkattomimmat voimalinjat, kunhan jakohihna vaihdetaan ajallaan. Fiatin huolto-ohjelmassa väli on 120 000 kilometriä tai viisi vuotta ja vaativissa oloissa neljä vuotta, ja vaativiksi oloiksi valmistaja lukee myös kylmän ilmaston.

Harkiten: Grande Punton 1.4 T-Jet -turbobensiini on mukava ja vetävä, mutta turboahdin ja siihen liittyvä tekniikka lisäävät huoltotarvetta. Vain paljon ajavalle: 1.3 MultiJet -diesel (ja vanhempi 1.9-diesel) on maantiellä taloudellinen, mutta ruiskutus ja mahdollinen hiukkassuodatin eivät pidä lyhyestä kaupunkiajosta, ja diesel maksaa käyttövoimaveroa. Hiukkassuodattimen olemassaolo kannattaa tarkistaa yksilökohtaisesti.

Valtaosa Puntoista on käsivaihteisia, ja automaatit ovat Suomessa harvinaisia. Toisen sukupolven 1.2 16V:hen sai vuosina 2000–2005 portaattoman Speedgear-vaihteiston. Dualogic-robottivaihteistoa tarjottiin vuodesta 2003 toisen sukupolven 1.2 8V:hen ja 1.3 MultiJetiin, myöhemmin myös Punto Evoon ja vuoden 2012 Puntoon. Se on tavallinen käsivaihteisto, jota ohjaa sähköhydraulinen toimilaite. Dualogicin tyyppivikoja ovat hydraulipumpun moottorin ja kytkimen kuluminen sekä toimilaitteen vuodot. Nykivä toiminta korjaantuu usein, kun kytkin kalibroidaan uudelleen Fiatin diagnoosilaitteella. Koeajolla vaihteiden pitää vaihtua ilman pitkiä viiveitä, eikä vaihteisto saa pudottaa autoa yllättäen vapaalle.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Punto on koneellisesti yksinkertainen ja edullinen pitää liikenteessä, mutta ruoste ja sähköviat ovat mallin tunnetut heikkoudet, ja katsastuksessa se pärjää hieman ikäluokkaansa heikommin, vaikka sillä on yleensä ajettu keskimääräistä vähemmän.

Moottoripuoli kestää yleensä hyvin huollettuna. Hylkäyksiä aiheuttavat tyypillisesti korin ruoste, jarruputkien ja -letkujen kunto sekä alustan kuluminen. Traficomin katsastustilastossa vuosina 2005–2009 käyttöön otetut Punto-yksilöt on hylätty suunnilleen ikäluokan tahtiin ja vuosien 2010–2013 autot sitä useammin, vaikka kaikissa vuosikerroissa kilometrejä on kertynyt selvästi ikäluokan keskiarvoa vähemmän. Vanhimmissa vuosikerroissa yleisimmät hylkäyssyyt liittyvät alustan koteloihin ja pohjalevyyn, uudemmissa seisontajarruun, jousitukseen ja iskunvaimennukseen sekä ohjausniveliin ja -tankoihin. Vuosina 1999–2004 käyttöön otetut Puntot jäävät iältään jo tilaston ulkopuolelle.

Yleisimmät viat sukupolvittain

Punton tyyppiviat painottuvat koriin ja sähköihin – moottorit ovat perustekniikaltaan yksinkertaisia ja kestäviä, kun huollot ovat kunnossa.

• Grande Punto / Evo / Punto (2005–2018): tunnetuin sähkövika on sähköisen ohjaustehostimen (EPS) vikaantuminen, jolloin ohjaus raskautuu yllättäen ja varoitusvalo syttyy. Myös ABS-antureiden johdotus voi katketa. Grande Puntoon on aikanaan tehty myös takaisinkutsuja, muun muassa ohjausakselin kiinnityksen vuoksi, ja ABS-johdotuksen sijoittelun tarkastus koski sekä Grande Puntoa että Punto Evoa. Fiat-korjaamo pystyy tarkistamaan valmistenumerosta, onko työt tehty. Ikkunannostimet ja korin ruoste ovat tarkistuskohteita, ja 1.3 MultiJet -dieselissä ruiskutus ja mahdollinen hiukkassuodatin kaipaavat huomiota.
• 2. sukupolvi (188, 1999–2010): vanhemmissa yksilöissä esiintyy korin ruostetta, jopa läpiruostumia rakenteissa ja jarruputkissa. Myös 188:n sähköisen Dualdrive-ohjaustehostimen viat ovat tunnettuja, ja syy löytyy usein ohjausakselin momenttianturista tai tehostimen moottorista. Tehostimen vialta näyttävän oireen voi kuitenkin aiheuttaa myös heikko akku tai huono maadoitus.
• 1. sukupolvi (176, 1993–1999): mekaanisesti mutkaton, mutta näin vanhassa autossa ruoste on pahin vihollinen, ja hyväkuntoisia yksilöitä on jäljellä vähän.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Punton kohdalla ratkaisevat korin kunto, sähköjen toiminta ja jakohihnan historia, ja Grande Puntossa myös takaisinkutsujen korjaukset, muun muassa ohjausakselin kiinnityksen osalta.

Tutki ruoste helmoista, pyöräkoteloista ja jarruputkista. Kokeile koeajossa kaikki sähkötoiminnot ja ikkunannostimet, ja seuraa mahdollisia vikavaloja. Bensiinissä varmista jakohihnan vaihtohistoria, dieselissä tarkista hiukkassuodattimen kunto. Katsastushistoriasta näkee, onko autossa ollut huomautuksia seisontajarrusta, jousituksesta, ohjausnivelistä tai pohjan ruosteesta, ja koeajolla kannattaa kuunnella alustan äänet.

Fiat Punto Suomen talvessa

Etuvetoisena ja kevyenä Punto on ketterä ja helppo talvikaupunkiauto, jonka pito ja lämmitys riittävät arkeen – suurin talvihuoli on korin ruoste, ei ajettavuus.

Pienen koon ansiosta Puntolla on helppo liikkua ja pysäköidä ahtaassa talviliikenteessä, ja lohkolämmitin helpottaa kylmäkäynnistystä. Koska ruoste on Punton tunnettu heikkous, säännöllinen pesu ja alustan ruostesuojauksesta huolehtiminen suolatalven jälkeen ovat auton iän kannalta erityisen tärkeitä.

Tilat ja käytännön mitat

Punto on tavanomainen pikkuauto: riittävästi tilaa kahdelle edessä ja arjen tavaroille, ja takapenkin saa kaadettua, kun tavaratilaa tarvitaan lisää. Grande Punto ja sitä seuranneet mallit ovat matkustamoltaan hieman edeltäjiään tilavampia.

Puntoa on myyty sekä kolmi- että viisiovisena, ja viisiovinen on perhearjessa käytännöllisempi.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Punton hankintahinta on matala ja käyttökulut pienet. Arvo on jo painunut alas, joten euromääräinen arvonalenema jää yleensä pieneksi, mutta yksilön kunto vaikuttaa hintaan voimakkaasti.

Bensiini-Punto on halpa ajaa, eikä siitä makseta käyttövoimaveroa. Dieselistä maksetaan. Varaosat ovat pääosin edullisia ja hyvin saatavilla. Suurin yllätyskulu vanhassa Puntossa on yleensä ruosteen tai sähkövikojen korjaus, joten hyväkuntoisesta ja ruosteettomasta yksilöstä kannattaa maksaa enemmän kuin näennäisesti halvasta.

Punto on käytettynä halpa auto: hintapyynnöt ovat suuntaa-antavasti noin 1 000–4 500 euroa iän, kilometrien ja kunnon mukaan. Vuosien 2000–2010 autot jäävät enimmäkseen alle 2 500 euron, ja vuosien 2013–2014 autojen pyynnöt ovat noin 4 000–4 500 euroa. Katso päivän pyyntihinnat ilmoitussivustoilta.

Kenelle Punto sopii?

Punto sopii ostajalle, joka etsii edullista, tyylikästä ja ketterää pikkuautoa kaupunkiin – kunhan valitsee ruosteettoman ja sähköiltään terveen yksilön.

Pienellä budjetilla se toimii hyvin ensi- tai kakkosautona. Saman kokoluokan vertailukohtia ovat Citroën C3, Opel Corsa ja Ford Fiesta.