Honda CR-V käytettynä

Sukupolvet ja korikoodit

Suomessa käytetyn CR-V:n kohdalla törmää useimmiten kolmeen sukupolveen: toiseen (2002–2006), kolmanteen (RE, 2007–2012) ja neljänteen (RM, 2012–2018). Viidettä sukupolvea (RW/RT, 2018–2023) on liikenteessä selvästi vähemmän.

Alkuperäinen CR-V (1995–2001) on jo harvinaistunut. Sekä se että yleinen toinen sukupolvi ovat iäkkäitä autoja, joita kannattaa arvioida ennen kaikkea kunnon, ei vuosimallin, perusteella. Kuudes sukupolvi tuli Suomessa myyntiin 2023 pelkkinä sähköistettyinä versioina (2.0 e:HEV -täyshybridi ja e:PHEV-lataushybridi). Käytettynä sitä on tarjolla vanhempia sukupolvia vähemmän, ja se on niistä selvästi kallein. Mallin perusluonne on pysynyt samana läpi sukupolvien – tilava, korkea ja helppokäyttöinen perheauto – mutta voimalinjat ovat muuttuneet selvästi dieselpainotteisesta ajasta hybridiaikaan.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Uudemmista CR-V:istä suositeltavin on viidennen sukupolven 2.0 i-MMD -hybridi: se on taloudellinen, ja sen kaupunkiin sopiva voimalinja on osoittautunut kestäväksi.

Suositeltavat: 2.0 i-MMD -hybridin (e:HEV, 2019–) kaksimoottorisessa järjestelmässä bensiinimoottori toimii pääosin generaattorina ja sähkömoottori vie autoa eteenpäin, ja vasta maantienopeuksissa moottori kytkeytyy lukkokytkimellä suoraan vetoon. Vanhemmista voimalinjoista Suomessa yleisin on toisen, kolmannen ja neljännen sukupolven 2.0 i-VTEC -bensiini (2002–2018). Se on mekaanisesti yksinkertainen ja pitkäikäinen, joskin tehoton ja melko janoinen etenkin nelivedolla ja automaatilla. Sen automaatti on toisessa sukupolvessa neliportainen ja kolmannessa ja neljännessä viisiportainen. Vuodesta 2010 viisiportaisen automaatin sai myös 2.2-dieseliin.

Harkiten: viidennen sukupolven 1.5-turbobensiini (1.5 VTEC Turbo, tyypillisesti CVT-automaatti) on mukava ja pirteä, mutta kärsii kylmässä lyhytajossa öljynlaimennuksesta. Vältä lyhytmatka-ajoon: dieselit ovat hyviä maantiekruisaajia, mutta hiukkassuodatin ja EGR tukkeutuvat herkästi pelkässä kaupunkiajossa. Toisen ja kolmannen sukupolven dieselinä oli 2.2 i-CTDi (2005–2010), ja vuodesta 2010 sen tilalla oli 2.2 i-DTEC, jota myytiin neljännessä sukupolvessa vuoteen 2015. Neljännen sukupolven 1.6 i-DTEC saatiin sekä 120-hevosvoimaisena etuvetona että 160-hevosvoimaisena kaksoisturbo-nelivetona, johon oli saatavana 9-portainen automaatti.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

CR-V:llä on vankka maine kestävänä autona, ja Traficomin katsastustilastossa se hylätään kaikilla käyttöönottovuosilla selvästi ikäluokkaa harvemmin.

Ero ikäluokkaan on selvä jo vuosina 2005–2009 käyttöön otetuissa CR-V:issä, vaikka niillä on ajettu keskimäärin enemmän kuin samanikäisillä autoilla. Vuosien 2010–2016 autoissa hylkäysosuus jää noin puoleen ikäluokan tasosta tai sen alle. Hylkäyssyyt ovat tavanomaisia ikääntymisen merkkejä: vanhemmissa ohjausnivelet ja -tangot, etuakselisto, jousitus ja vanhimmissa alustan kotelot, nuoremmissa jousitus ja jarrut. Hondan perusmekaniikka on yksinkertaista, ja moottorit kestävät huollettuina suuriakin kilometrimääriä. i-MMD-hybridin voimalinja on osoittautunut huolettomaksi, eikä siinä ole perinteisen automaattivaihteiston kuluvia osia. Tilasto kertoo kuitenkin vain mallin keskiarvosta, joten yksittäisen auton huoltohistoria ja kunto merkitsevät enemmän.

Tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät takaisinkutsut koskevat Takatan turvatyynyjä, joita on vaihdettu toisen (2002–2006) ja kolmannen sukupolven (2007–2012) CR-V:ihin useassa eri kampanjassa. Viallisen kaasunkehittimen runko voi haljeta turvatyynyn lauetessa, ja sirpaleet voivat vahingoittaa matkustajia. Viidennessä sukupolvessa osa vuoteen 2019 asti valmistetuista autoista, myös hybrideistä, on kutsuttu polttoainepumpun vaihtoon: pumppu voi rikkoutua ja sammuttaa moottorin kesken ajon. Honda-merkkikorjaamo kertoo valmistenumeron perusteella, mitkä kampanjat autoa koskevat ja onko ne hoidettu.

Yleisimmät viat sukupolvittain

CR-V on kokonaisuutena kestävä, mutta jokaisella sukupolvella on omat tunnetut tarkistuskohteensa.

• 5. sukupolvi (RW/RT, 2018–2023): 1.5-turbon öljynlaimennus on tunnetuin huoli. Hybridissä kannattaa tarkistaa 12 voltin apuakun ja jarrujen kunto.
• 4. sukupolvi (RM, 2012–2018): 1.6 i-DTEC -dieselin ZF-valmisteinen 9-portainen automaatti voi nykiä ja viivytellä vaihdoissa – Honda julkaisi ohjelmistopäivityksiä. Dieseleissä DPF- ja EGR-tukokset lyhytajossa.
• 3. sukupolvi (RE, 2007–2012): 2.2-dieselin kaksoismassavauhtipyörä on tyypillinen tarkistuskohde, ja hiukkassuodattimella varustetuissa yksilöissä DPF kaipaa pitkiä ajoja.
• 2. sukupolvi (2002–2006): ilmastoinnin kompressori voi hajota sisältä ja levittää metallijäämiä koko järjestelmään, jolloin korjauksesta tulee kallis. Varmista koeajolla, että ilmastointi puhaltaa kylmää.
• Neliveto: Real Time -nelivedon takatasauspyörästön öljynvaihdon laiminlyönti voi aiheuttaa jurnutusta tai nykimistä tiukoissa käännöksissä – kysy huoltohistoria.
• Vanhimmat yksilöt: ruoste on Suomessa suurin huolenaihe – tarkasta helmat, takakaaret, pakoputkisto ja apurungot.

1.5-turbon öljynlaimennus pakkasessa

Viidennen sukupolven 1.5-turbobensiinin tunnetuin ilmiö on polttoaineen sekoittuminen moottoriöljyyn (öljynlaimennus), joka korostuu juuri Suomen kaltaisessa kylmässä ilmastossa ja lyhyillä matkoilla.

Kun suorasuihkutusmoottori ei ehdi lämmetä kunnolla, osa polttoaineesta valuu sylinterin seinämiltä öljypohjaan eikä haihdu pois. Tällöin öljyn pinta voi nousta mittatikissä ja öljy haista bensiiniltä. Honda julkaisi vaivaan ohjelmistopäivityksiä, jotka nopeuttavat moottorin lämpenemistä, mutta ne lieventävät ilmiötä eivätkä poista sitä kokonaan. Käytännössä kannattaa huolehtia riittävän pitkistä ajoista, lyhentää öljynvaihtoväliä paljon lyhyttä matkaa ajavassa autossa ja seurata öljyn tasoa ja hajua.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Käytetyssä CR-V:ssä painavat eniten huoltohistoria, voimalinjan kunto käyttötapaan nähden, Takatan turvatyynyjen ja polttoainepumpun kampanjoiden tila sekä huolellinen koeajo.

Pyydä huoltokirja ja varmista määräaikaishuollot. Dieselissä tarkista erityisesti DPF- ja EGR-oireet sekä säännölliset öljynvaihdot. 1.5-turbosta tarkista öljyn taso ja haju sekä se, onko ohjelmistopäivitykset tehty. Hybridissä kuuntele koeajossa voimalinjan toiminta ja tarkista 12 voltin apuakku. Nelivetoisesta kysy takatasauspyörästön öljynvaihdot. Aja tiukkoja käännöksiä hitaasti kuunnellen jurnutusta tai nykimistä, kokeile vaihteiston toiminnan pehmeyttä (etenkin 1.6-dieselin 9-automaatti) ja tutki vanhemmissa yksilöissä ruoste perusteellisesti.

Honda CR-V Suomen talvessa ja neliveto

Korkean maavaran ja saatavilla olevan nelivedon ansiosta CR-V liikkuu lumessa varmasti.

Hondan neliveto on tyypiltään Real Time AWD, joka käyttäytyy tavallisesti etuvetona ja siirtää vääntöä taakse pidon herpaantuessa. Uudemmissa sähköisesti ohjatuissa versioissa vääntöä voidaan jakaa taakse jo hieman ennakoivasti. Järjestelmä on suunniteltu pidon ja vakauden parantamiseen liukkaalla, ei vaativaan maastoajoon, mutta arkitalveen se riittää. Etuvetoinen CR-V pärjää sekin hyvillä talvirenkailla. Jatkuva kylmäkäynnistely lyhyillä matkoilla rasittaa sekä 1.5-turboa (öljynlaimennus) että dieselin hiukkassuodattimen regenerointia, joten sellaisessa käytössä hybridi tai pidemmät ajot ovat tekniikan kannalta parempia.

Tilat ja käytännön mitat

CR-V:n takapenkki on väljä ja tavaratila iso. Hybridissä akusto vie hieman tilaa ja laskee vetomassaa, kun taas dieselit vetävät selvästi enemmän.

Viidennessä sukupolvessa 1.5-turbosta oli saatavilla myös seitsemänpaikkainen versio. Jarrullinen vetomassa vaihtelee voimalinjan mukaan: dieselit ovat yltäneet parhaimmillaan noin 2 000 kiloon, kun taas i-MMD-hybridin vetomassa on selvästi pienempi (luokkaa 750 kg). Dieselin täyden vetomassan käyttö vaatii yhdistelmän kokonaismassasta riippuen B-ajokortin B96-merkinnän tai BE-ajokortin. Luvut vaihtelevat vuosimallin ja varustelun mukaan, joten tarkista aina yksilön rekisteriote.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

CR-V:n ylläpito on maltillista ja luotettavuus pitää huoltokulut ennakoitavina – käyttövoima ratkaisee verotuksen ja polttoainekulut enemmän kuin merkki.

i-MMD-hybridi on käytössä edullisin: kulutus jää usein noin viiteen litraan sadalla, regeneratiivinen jarrutus säästää jarruja eikä siitä makseta käyttövoimaveroa. Sama veroetu koskee bensiiniturboa. Dieselistä ja kuudennen sukupolven lataushybridistä (e:PHEV) käyttövoimaveroa sen sijaan maksetaan. Dieselillä paljon ajavalle alhainen kulutus voi silti tehdä siitä kokonaistaloudellisen. Vanhempien isojen bensiinien jano nostaa kuluja kaupungissa. Verot ja polttoaineen hinta muuttuvat ajan myötä, joten laske kulut ajantasaisilla tiedoilla.

Hintapyynnöt ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat sukupolven ja voimalinjan mukaan: viidennen sukupolven hybridejä on tarjolla karkeasti noin 20 000–38 000 eurolla iän ja varustelun mukaan, neljännen sukupolven dieselit ja bensiinit selvästi edullisemmin, ja vanhimmat yksilöt jo muutamalla tuhannella. Seuraa hintatasoa ilmoitussivustoilla.

Kenelle Honda CR-V sopii?

CR-V sopii perheelle, joka hakee käytännön käyttöön tilavaa ja kestävää SUV:ta ja arvostaa pitkäikäisyyttä urheilullisen ajotuntuman sijaan – uudempana etenkin i-MMD-hybridinä.

Luonteva kilpailija on hybriditekniikassaan samanhenkinen Toyota RAV4. Edullisempaa nelivetoa hakevalle vertailukohta on Nissan X-Trail, ja runsaan varustelun ja takuun yhdistelmää painottavalle Hyundai Tucson.