Kia Venga käytettynä

Yksi sukupolvi ja sisarmalli ix20

Vengaa tehtiin vain yhtenä sukupolvena: se esiteltiin syksyllä 2009, myynti käynnistyi 2010 ja valmistus päättyi vuonna 2019 ilman suoraa seuraajaa. Vuoden 2015 alussa malli sai kasvojenkohotuksen.

Auton suunnittelu tehtiin Eurooppaa varten, ja valmistus tapahtui konsernin eurooppalaisissa tehtaissa: ensin Hyundain Nošovicen-tehtaalla Tšekissä ja vuodesta 2011 alkaen Kian Žilinan-tehtaalla Slovakiassa. Tekninen kaksonen on Hyundai ix20, joka myytiin samoina vuosina samalla pohjalla ja samoilla moottoreilla – ero on käytännössä muotoilussa, varustelogiikassa ja takuun pituudessa. Käytettyä Vengaa etsivän kannattaa siksi katsoa myös ix20-ilmoituksia, jotka laajentavat tarjontaa huomattavasti.

Mikä kasvojenkohotuksessa muuttui: vuoden 2015 päivitys uudisti keulan ilmeen ja puskurit, hienosäätöä tehtiin sisustuksen materiaaleihin, ja tärkeimpänä teknisenä muutoksena vanha nelivaihteinen automaatti korvattiin kuusivaihteisella. Käytetyn ostajalle tämä on mallin merkittävin yksittäinen vuosiraja.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Suomessa Venga on ennen kaikkea bensiiniauto. Molemmat bensiinimoottorit ovat jakoketjullisia ja mekaniikaltaan mutkattomia, joten valinta ratkeaa lähinnä sillä, kuinka paljon autoa kuormataan ja ajetaanko sillä maantietä.

Suositeltavat: 1.4 CVVT on kaupunki- ja taajama-ajossa täysin riittävä ja mallin edullisin pitää. 1.6 CVVT antaa selvästi enemmän vääntöä täydellä kuormalla ja ohituksissa, ja se on käytännössä ainoa järkevä valinta, jos autossa matkustaa säännöllisesti neljä henkeä tavaroineen. Jakoketjun ansiosta kummankaan huolto-ohjelmassa ei ole jakohihnan vaihtoa.

Harkiten: CRDi-dieselit (1.4 ja 1.6) ovat kulutukseltaan säästeliäitä ja vetävät mukavasti, mutta Suomen tarjonnassa ne ovat vähemmistössä ja sopivat vain pidempien matkojen ajajalle: hiukkassuodattimen ja EGR-venttiilin tukkeutuminen lyhyillä kylmillä matkoilla on dieselin selvästi yleisin vaiva. Lisäksi dieselistä peritään bensiiniversiosta poiketen käyttövoimaveroa. Myös CRDi-dieseleissä on jakoketju, joten jakohihnan vaihtoa ei ole huolto-ohjelmassa – ketjun kunnon kannalta ratkaisevaa on sen sijaan säännöllinen öljynvaihto oikealla öljylaadulla, koska ketjun kiristin toimii öljynpaineella.

Vaihteistot – automaatin tärkeä vuosiraja

Vengan automaattivalinnassa vuosi 2015 on jakolinja: sitä ennen tarjolla oli nelivaihteinen automaatti, sen jälkeen kuusivaihteinen. Ero tuntuu ajossa ja näkyy kulutuksessa.

Ensimmäisen vaiheen nelivaihteinen automaatti oli tarjolla vain 1.6-bensiinin kanssa, ja se oli jo esittelyaikanaan vanhanaikainen ratkaisu: vaihteita on vähän ja välitysten erot ovat suuret, moottori käy maantienopeuksissa turhan korkeilla kierroksilla ja kulutus nousee. Se ei ole erityisen vikaherkkä, mutta laiminlyöty vaihteistoöljyn vaihto näkyy ennemmin tai myöhemmin nykivinä vaihdoksina ja hitaana tarttumisena – kylmällä ilmalla selvimmin. Kasvojenkohotuksen mukana tullut kuusivaihteinen automaatti korjaa juuri nämä puutteet.

Käsivaihteinen viisi- tai kuusiportainen laatikko on mekaanisesti yksinkertaisin ja edullisin vaihtoehto. Automaattia ostaessa selvitä vaihteiston tyyppi ilmoituksesta tai rekisteriotteesta äläkä oleta sitä vuosimallin perusteella. Kiinnitä koeajolla erityistä huomiota siihen, miten vaihteet vaihtuvat kylmänä.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Vengan tekniikka on koeteltua, eikä mallissa ole yhtä hallitsevaa tyyppivikaa, joka leimaisi koko sarjan. Traficomin katsastustilastossa se on kokonaisuutena ikäluokan tasolla.

Vuosien 2010–2012 Vengoissa hylkäyksiä on jonkin verran ikäluokkaa enemmän – ja tämä noin kolmanneksen pienemmillä kilometreillä kuin saman ikäisillä autoilla keskimäärin. Vuoden 2013 autot ovat ikäluokan tasolla, ja vuosien 2014–2016 autot hylätään selvästi harvemmin, mutta niilläkin on ajettu ikäluokkaa selvästi vähemmän. Yleisimmät hylkäyssyyt ovat ohjausnivelet ja -tangot, jousitus ja iskunvaimennus sekä käyttöjarru. Vuosikohtaiset luvut löytyvät Traficomin katsastustilastosta. Uutena mallilla oli seitsemän vuoden tai 150 000 kilometrin takuu, joka on ehtinyt umpeutua käytännössä kaikilta yksilöiltä. Takuun ehdot ohjasivat kuitenkin monen auton merkkihuoltoon, joten huoltokirjat ovat tavallista useammin kunnossa.

Yleisimmät viat

Vengan vikalista on lyhyt: valtaosa huomioista liittyy ikään ja kilometreihin, mutta kaksi kohtaa – takajarrusatulat ja sähköinen ohjaustehostin – kannattaa tarkistaa nimenomaan tässä mallissa.

• Pakoputkisto: äänenvaimentimet ja putket ruostuvat läpi tavallista herkemmin autoissa, joita on ajettu pääosin lyhyitä matkoja. Kosteus ei ehdi haihtua järjestelmästä, ja korjaus tulee eteen ennemmin kuin vastaavan ikäisessä pitkän matkan autossa.
• Alusta: puslat, tukivarsien nivelet ja iskunvaimentimet kuluvat huonokuntoisilla teillä, ja kolinat takaa tai edestä ovat tavallisin syy katsastushuomautukseen.
• Takajarrusatulat ja käsijarru: tämä on mallin tunnetuin yksittäinen vaiva. Satulan käsijarrumekanismiin pääsee tiivisteiden ohi kosteutta, jolloin mekanismi jumittuu ja takajarru jää roikkumaan päälle. Sama oire tunnetaan sisarmalli ix20:sta, ja korjaukseen on ollut saatavilla uudistettu satula. Koeajolla kannattaa varmistaa, että takajarrut vapautuvat kunnolla, ja tunnustella takavanteiden lämpöä ajon jälkeen.
• Sähköinen ohjaustehostin: ohjauspylvääseen sijoitetun sähkötehostimen moottori- tai ohjainyksikkövikoja on raportoitu useissa yksilöissä. Oireena tehostus katoaa hetkellisesti tai kokonaan ja vikavalo syttyy. Korjaus tarkoittaa käytännössä koko yksikön vaihtoa, joten koeajolla kannattaa kokeilla ohjausta myös hitaassa pysäköintiliikkeessä.
• Sähköiset pikkuviat: ikkunannostimien ja kytkinten oikut sekä yksittäiset anturiviat ovat tässä ikäluokassa tavanomaisia.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Tärkeimmät kohteet ovat huoltohistoria, automaattiyksilön vaihteiston käytös, pakoputkiston kunto nostimella sekä takajarrujen vapautuminen ja ohjaustehostimen toiminta koeajolla.

Pyydä huoltokirja ja katso, onko auto käynyt säännöllisesti huollossa – takuuaikana huolletut yksilöt erottuvat edukseen. Nosta auto ylös tai pyydä myyjää näyttämään pohja: pakoputkisto, apurunko ja jousituksen kiinnityskohdat paljastavat nopeasti, millaisissa oloissa autoa on ajettu. Kuuntele koeajolla alustan kolinat epätasaisella tiellä. Automaattiyksilössä varmista vaihteiston tyyppi ja se, että vaihdot tapahtuvat pehmeästi myös kylmänä. Kokeile takapenkin liu'utusta ja taittoa – mekanismi on käytännöllinen mutta myös kuluva osa. Tarkista lopuksi katsastushistoria ja mahdolliset avoimet takaisinkutsut merkkiliikkeestä.

Kia Venga Suomen talvessa

Venga on kevyt etuvetoinen auto, joka kulkee talvella hyvin kunnollisilla renkailla – nelivetoa ei ole koskaan ollut tarjolla, joten rengasvalinta ratkaisee poikkeuksellisen paljon.

Korkeasta korista on talvella yllättävän paljon iloa: autoon nouseminen sujuu vaivatta paksuissakin talvivaatteissa, ja pystyt ikkunat pysyvät huurteesta puhtaina nopeammin kuin loivat lasit. Jos yksilöön on asennettu moottorinlämmitin, sitä kannattaa käyttää: kylmäkäynnistys kevenee, moottori kuluu vähemmän ja kulutus jää ensimmäisillä kilometreillä pienemmäksi. Sisätilanlämmitin on eri asia – se lämmittää matkustamon ja sulattaa lasit valmiiksi, mutta moottorin käynnistymiseen siitä ei ole apua. Korkea kori ei silti tarkoita maastokelpoisuutta: maavara on tavallisen pikkuauton luokkaa, joten syvässä auraamattomassa lumessa Venga jää jumiin siinä missä mikä tahansa muukin etuvetoinen pikkuauto.

Tilat ja käytännön mitat

Tilankäyttö on Vengan pääominaisuus: takapenkkiä liu'uttamalla voi valita, tuleeko tila tavaratilaan vai takamatkustajien jalkatilaan, ja penkki eteen liu'utettuna vain noin 4,1-metrisen auton tavaratila on isompi kuin monessa selvästi pidemmässä autossa.

Takapenkin liu'utus on noin kymmenen sentin luokkaa ja jakautuu erikseen taittuviin osiin, joten kolmen hengen perhe saa halutessaan lisää tavaratilaa jalkatilasta tinkimällä. Tavaratilan lattian alla on lisäksi oma lokerikkonsa, johon mahtuu vielä toistasataa litraa piiloon jäävää tavaraa. Perävaunun veto onnistuu, mutta jarrullinen vetomassa jää tässä kokoluokassa maltilliseksi: se asettuu versiosta riippuen suunnilleen 1 100 ja 1 300 kilon välille, ja automaattiversioille on tyypillisesti hyväksytty käsivaihteista pienempi massa. Tarkista aina yksilön rekisteriote.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Venga on halpa pitää: bensiinimoottoreissa ei ole jakohihnaa, varaosat ovat kohtuuhintaisia ja korjaamoverkosto kattava myös merkkiliikkeiden ulkopuolella.

Bensiiniversiosta ei peritä käyttövoimaveroa, dieselistä peritään. Kulutus asettuu 1.4-bensiinillä maltilliseen luokkaan, kun taas vanhemman nelivaihteisen automaatin kanssa maantieajo syö selvästi enemmän polttoainetta. Suurimmat yksittäiset menoerät ovat tyypillisesti alustan kuluvat osat ja pakoputkiston uusiminen – kumpikaan ei ole kallis korjaus, mutta yhteen kasautuessaan ne kannattaa huomioida tarjousta tehdessä.

Käytettynä Venga on edullinen auto, ja hinnan ratkaisevat lähinnä kunto, kilometrit, vaihteisto ja se, onko yksilö kasvojenkohotusta ennen vai sen jälkeen. Vuosien 2010–2014 autoja myydään suuntaa-antavasti noin 2 000–11 500 eurolla ja vuosien 2015–2018 autoja noin 5 500–14 500 eurolla. Ylärajalla ovat vähän ajetut yksilöt, ja uudemmat kuusivaihteiset automaatit ovat tyypillisesti kalleimmasta päästä. Katso ajantasainen hintataso ilmoitussivustoilta.

Kenelle Venga sopii?

Venga on tehty niille, joille auton käytännöllisyys merkitsee enemmän kuin ajotuntuma: helppo sisäänkäynti, hyvä näkyvyys ja muunneltava tavaratila pienessä paketissa.

Se sopii kaupungissa asuvalle pariskunnalle, pikkulapsiperheelle ja ikääntyvälle kuljettajalle, jolle matalaan autoon istuutuminen on käynyt hankalaksi. Vastaavaa tilankäyttöä samasta kokoluokasta tarjoaa Honda Jazz, ja käytännöllisyyttä hakevalle myös Nissan Note on vertailun arvoinen. Jos matalampi ja terävämmin ajettava auto riittää, saman merkin Kia Ceed ja pienempi Kia Rio ovat luonteva vertailukohta.