Mercedes-Benz V-sarja käytettynä

Sukupolvet: Viano, V-sarja ja EQV

Mercedeksen iso tila-auto on kulkenut kahdella nimellä. Ensimmäinen, etuvetoinen V-sarja (1996–2003) on nykyään harvinainen. Sen seuraaja myytiin Vianona (W639, 2003–2014), ja W447-sukupolven myötä nimi palasi vuonna 2014 V-sarjaksi.

Kaikki ovat Mercedes-Benz Viton sisarmalleja: kori ja tekniikka ovat yhteisiä, mutta Viano ja V-sarja on tehty ihmisten kuljettamiseen. Viano uudistettiin vuonna 2010, jolloin nelisylinteriset dieselit vaihtuivat uuteen moottorisarjaan. W447 sai ensimmäisen mallipäivityksensä vuonna 2019: dieseleiksi tulivat 2.0-litraiset OM654-moottorit ja automaatiksi 9G-Tronic. Toinen, vuonna 2023 esitelty ja vuodesta 2024 myyty uudistus muutti ulkonäköä ja kojelautaa. Leirintäkäyttöön varusteltua Marco Polo -versiota nostokattoineen on tehty sekä Vianosta että V-sarjasta.

Täyssähköinen EQV tuli markkinoille vuonna 2020. Sen seuraajaksi Mercedes esitteli maaliskuussa 2026 täyssähköisen VLE-mallin, jonka sarjavalmistus alkoi saman vuoden kesäkuussa.

Mikä moottori ja vaihteisto kannattaa – ja mitä välttää

Vuoden 2019 uudistuksen jälkeinen OM654-diesel on V-sarjan moottoreista modernein, mutta myös W447:n alkuvuosien OM651 on toimiva ja yleinen valinta. Lähes kaikki Suomen V-sarjat ja Vianot ovat dieselautomaatteja, ja W447:n moottoreissa on päästöluokasta riippuen AdBlue-järjestelmä, jota Vianon dieseleissä ei ole.

Modernein: vuoden 2019 uudistuksen jälkeinen 2.0-litrainen OM654 (V 220 d 163 hv, V 250 d 190 hv, V 300 d 237–239 hv) on hiljaisempi ja taloudellisempi kuin edeltäjänsä, ja kaikissa sen versioissa vaihteistona on yhdeksänportainen 9G-Tronic-automaatti.

Toimiva ja yleinen: W447:n alkuvuosien 2.1-litrainen OM651 (V 220 ja V 250) seitsemänportaisella 7G-Tronic Plus -automaatilla. OM651:n pahamaineisimmat pietsosuutinviat ajoittuivat moottorin alkuvuosiin ennen V-sarjan tuloa, mutta suuttimien huoltohistoria kannattaa silti kysyä. Jakoketjun kunnosta kertoo kylmäkäynnistyksen ääni. Heikoin V 200 riittää tyhjänä, mutta täydellä kuormalla ja perävaunun kanssa se jää vaisuksi.

Harkiten: Vianon 3.0-litrainen V6-diesel (OM642) on vääntävä ja pehmeä, mutta öljynjäähdyttimen tiivisteet ja imusarjan pyörrepeltien vipusto ovat sen tunnettuja korjauskohteita. Ennen vuotta 2010 valmistetun Vianon nelisylinteridieselissä ruiskusuuttimien tiivisteiden vuodot ovat tavallisia. Käsivaihteisto on harvinainen, ja sitä löytyy yleensä vain heikoimmista versioista.

Vältä lyhytmatka-ajossa: W447-dieseliä, jos ajo on pelkkiä lyhyitä kaupunkimatkoja, koska hiukkassuodatin, EGR ja AdBlue-järjestelmä vikaantuvat herkemmin.

Sähköinen EQV

EQV on V-sarjan täyssähköinen versio: etupyöriä pyörittää 150 kW:n sähkömoottori, ja EQV 300:ssa käyttökelpoista akkua on noin 90 kWh. Myöhemmin tullutta EQV 250:tä, jonka akku on noin 60 kWh, ei juuri näe Suomen käytettyjen tarjonnassa. Kaikkiaan EQV:tä on myyty vähän, joten käytettyjä on tarjolla harvakseltaan.

EQV 300:n virallinen WLTP-toimintamatka on noin 350 kilometrin luokkaa, ja pienemmän akun EQV 250:ssä se jää selvästi lyhyemmäksi, joten versio kannattaa tarkistaa ilmoituksesta. Painava ja korkea tila-auto kuluttaa moottoritievauhdissa paljon, ja pakkanen lyhentää matkaa vielä selvästi lisää. Pikalatausteho on enintään noin 110 kW, joten pitkillä matkoilla latauspysähdykset venyvät pidemmiksi kuin sähköhenkilöautoilla. Kotona auto latautuu vaihtovirralla 11 kW:n teholla. Talvella esilämmitys latauksen aikana säästää akkua, koska iso matkustamo vie lämmitykseen paljon energiaa. Akulle annettiin 8 vuoden tai 160 000 kilometrin takuu, mutta pyydä silti merkkihuollosta akun kuntoraportti ja varmista, että latausjohdot kuuluvat kauppaan.

Luotettavuus ja katsastus

V-sarja on rakenteeltaan vankka, mutta sen luotettavuus riippuu enemmän käyttöhistoriasta kuin mallista. Kuljetus- ja tilausajokäytössä kilometrejä kertyy nopeasti, ja kulutusosat joutuvat samassa tahdissa koville.

Vianon tunnetuin heikkous on varhaisten yksilöiden ruoste, W447:n puolestaan AdBlue-järjestelmä ja sähköiset mukavuusvarusteet. Iäkkäissä yksilöissä katsastuksessa huomautetaan tyypillisesti etuakselin nivelistä, jarruista ja korroosiosta.

W447-sukupolven V-sarjoja on kutsuttu korjattavaksi useaan otteeseen. Yksi kampanjoista koskee vuosina 2019–2021 valmistettuja autoja: jäähdytysnestepumpun liitoksesta voi päästä nestettä pumpun alipainepiiriin. Pahimmillaan se voi vaurioittaa jarrutehostinta ja aiheuttaa tulipalon. Korjauksessa päivitetään ohjelmisto ja vaihdetaan sähköinen venttiili. Vianon joulukuun 2002 ja helmikuun 2006 välillä valmistetuista autoista taas tarkastetaan, ettei niihin ole korjauksen yhteydessä asennettu Takatan turvatyynyä. Tällaisen turvatyynyn kaasugeneraattori voi lauetessaan haljeta ja sinkauttaa metallinsirpaleita matkustamoon. Merkkihuolto näkee valmistenumerosta, koskevatko kampanjat autoa ja onko ne tehty.

Rekisteröinti vaikuttaa siihen, mitä tilastoista näkee. Henkilöautoksi rekisteröidyt V-sarjat voivat näkyä Traficomin mallikohtaisessa henkilöautojen katsastustilastossa, kunhan käyttöönottovuodelta on kertynyt riittävästi katsastuksia. Pakettiautoksi rekisteröidyistä vastaavaa mallikohtaista tilastoa ei julkaista. Yksittäisestä autosta kertoo siksi parhaiten sen oma katsastushistoria, joka kannattaa pyytää myyjältä ennen kauppaa. Yleiskuvaa henkilöautojen katsastustuloksista antaa Traficomin katsastustilasto.

Yleisimmät viat sukupolvittain

Vianon ja V-sarjan heikot kohdat ovat erilaiset: vanhemmassa korostuu kori, uudemmassa päästötekniikka ja sähköiset varusteet.

• Viano (W639, 2003–2014): ruoste on tämän sukupolven tunnetuin ongelma. Ennen vuotta 2006 valmistetuissa sitä löytyy tyypillisesti takaluukusta, liukuovesta, kynnyksistä ja pyöränkaarista, myöhemmissä selvästi vähemmän. Korkeilla kilometreillä liukuoven kiskot ruostuvat ja kuluvat. Lisäksi tunnettuja ovat ruiskusuuttimien tiivisteiden vuodot, etuakselin äänet sekä käynnistimen ja laturin viat.
• V-sarja (W447, 2014–): AdBlue-järjestelmä on tavallisin vikalähde: laatuanturi, säiliön lämmitin tai annosteluventtiili voi pettää. Myös NOx-anturien viat ovat päästötekniikassa yleisiä. Sähköisten liukuovien rullat, kiskot, johdotus ja ohjelmisto voivat aiheuttaa jumittumista tai vikailmoituksia. Muita tunnettuja valituksen aiheita ovat polttoainetoimisen lisälämmittimen viat, ovien lukot ja sisätilan kolinat.
• EQV (2020–n. 2026): käytettyjä on vähän, joten kokemusperäistä vikatietoa on niukasti. Tarkista ohjelmistopäivitysten ja takaisinkutsujen tila sekä akun kunto.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Tila-autossa korostuvat käytön jäljet. Ensin kannattaa selvittää, mihin autoa on käytetty ja miten se on huollettu.

Katso rekisteriotteesta, onko auto rekisteröity henkilö- vai pakettiautoksi ja montako istumapaikkaa siihen on merkitty, sillä luokka vaikuttaa verotukseen, käyttöön ja yrityksen arvonlisäverovähennykseen. Pyydä huoltokirja ja luetuta vikamuisti: AdBlue- ja hiukkassuodatinviat näkyvät usein vikakoodeina, ennen kuin ne oireilevat. Avaa ja sulje molemmat liukuovet useaan kertaan ja kokeile istuinten siirtämistä ja lukittumista kiskoissa sekä lisälämmitintä. Vianosta tarkista nostimella kynnykset, pyöränkaaret, takaluukku ja liukuoven kiskot. Kuluneet verhoilut ja ikään nähden suuri ajomäärä kertovat usein tilaus- tai taksikäytöstä. Avoimet takaisinkutsut voi tarkistaa merkkihuollosta.

Mercedes-Benz V-sarja Suomen talvessa

Takavetoinen V-sarja pärjää talvella hyvin, kun renkaat ovat kunnossa. Tyhjänä kevyt perä vaatii kuitenkin liukkailla mäissä rauhallista kaasujalkaa.

4MATIC-neliveto oli lisävaruste, joten vetotapa kannattaa tarkistaa ilmoituksesta tai rekisteritiedoista. Neliveto helpottaa lähtöä lumessa ja jäisissä ylämäissä. Täynnä matkustajia tila-auto on raskas pysäyttää, ja siinä auttavat vain hyvät talvirenkaat. Sähköinen EQV on etuvetoinen. Dieselin pakkasaamuja helpottaa lohkolämmitin, joka myös vähentää kylmäkäynnistysten aiheuttamaa kulumista. Ison matkustamon lämmittäminen on oma asiansa: siihen tarvitaan sisätilanlämmitin tai lisälämmitin. AdBlue jäätyy noin −11 asteessa, joten säiliön lämmittimen on toimittava – sen vika näkyy talvella varoitusvaloina.

Tilat, istumapaikat ja pituudet

V-sarjan suurin valtti on tila: istumapaikkoja on versiosta riippuen kuudesta kahdeksaan, ja kolmannen penkkirivin takanakin jää enemmän tavaratilaa kuin useimmissa tila-autoissa.

Istuimet liikkuvat kiskoilla ja ovat irrotettavissa, joten tilan voi jakaa matkustajien ja tavaroiden kesken – yksittäinen penkki on tosin raskas nostaa. Kompaktissa versiossa kolmannen rivin taakse jää selvästi vähemmän tilaa. Suomalaisissa ilmoituksissa pituus näkyy usein merkinnöillä A1–A3. Pakettiautoksi rekisteröidyssä autossa istumapaikkoja on vähemmän. Luvut vaihtelevat pituuden, moottorin ja varustelun mukaan, joten ostettavan auton istumapaikat ja vetomassa kannattaa katsoa rekisteriotteesta. Suurimman vetomassan hyödyntäminen edellyttää B96- tai BE-ajo-oikeutta, koska niin painavan perävaunun kanssa yhdistelmän kokonaismassa ylittää 3 500 kiloa.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

V-sarja on kallis auto käytettynäkin, ja se säilyttää arvonsa hyvin. Isossa ja raskaassa autossa myös renkaat, jarrut ja korjaukset maksavat enemmän kuin tavallisessa henkilöautossa.

Huoltoväli määräytyy auton huoltomuistutuksen mukaan, ja W447-dieselissä AdBlue-nesteen lisääminen kuuluu tavalliseen käyttöön. Varaudu AdBlue-järjestelmän, liukuovien ja lisälämmittimen korjauksiin etenkin vanhemmissa W447-yksilöissä. Dieselistä ja sähköisestä EQV:stä maksetaan käyttövoimaveroa rekisteröintiluokasta riippumatta. Pakettiautojen taksa on henkilöautojen taksaa paljon matalampi, mutta se koskee vain autoa, jossa ei ole istuimia etupenkkirivin takana. Istuimilla varustettu, pakettiautoksi rekisteröity V-sarja on kaksikäyttöauto, ja sen käyttövoimavero lasketaan henkilöauton tavoin. Vero- ja maksutiedot muuttuvat, joten tarkista ne Traficomin sivuilta.

Iäkkäät Vianot vaihtavat omistajaa karkeasti 5 000–25 000 eurolla, ja vanhimpien W447-yksilöiden hinnat alkavat ajomäärän mukaan noin 20 000–30 000 eurosta. Uudistetut nelivetoiset versiot ja EQV:t maksavat selvästi enemmän. Tämänhetkisen hinnan näkee ilmoitussivustoilta, ja samalla kannattaa katsoa, onko hinta ilmoitettu arvonlisäverollisena, sillä yrityskaupassa ero on suuri. Jos kauppias myy auton marginaaliverotettuna, vähennettävää veroa ei kuitenkaan ole.

Kenelle V-sarja sopii?

V-sarja on tehty isolle perheelle, harrastajalle tai yritykselle, joka tarvitsee paljon istumapaikkoja ilman pakettiauton tunnelmaa ja on valmis maksamaan siitä.

Jos kuormatila on tärkeämpi kuin matkustusmukavuus, sama auto on työkäyttöön varusteltuna Mercedes-Benz Vito. Suorin kilpailija on Volkswagen Multivan, jonka vanhemmat sukupolvet pohjautuvat Transporteriin. Edullisempi vaihtoehto on Toyota Proacen matkustajaversio Proace Verso, ja jos kahdeksaa paikkaa ei tarvita, riittää tavallinen seitsemänpaikkainen tila-auto, kuten Volkswagen Sharan.