Nissan Almera käytettynä

Sukupolvet ja mallihistoria

Suomen teillä Almera tarkoittaa käytännössä kahta sukupolvea: harvinaistunutta N15:tä (1995–2000) ja selvästi yleisempää N16:ta (2000–2006). Näiden lisäksi myytiin erillistä Almera Tino -pikkutila-autoa, joka on oma automallinsa.

N15 oli aikansa perinteinen pikkukeskiluokkalainen, jota näkee liikenteessä enää satunnaisesti – suurin osa on jo poistunut käytöstä iän ja ruosteen myötä. N16 on se Almera, jonka useimmat muistavat: sitä myytiin viisiovisena viistoperänä, kolmiovisena ja sedanina, ja sen tekniikka on mutkatonta ja edullista huoltaa. Almera Tino sen sijaan on Almerasta johdettu korkeampi tila-auto, jota myytiin Suomessa niukasti. Tila-autoa etsivän kannattaa arvioida se omana kokonaisuutenaan.

Nimi jäi historiaan: Nissan luopui Almera-nimestä Euroopassa 2000-luvun puolivälin jälkeen, eikä mallille tullut suoraa seuraajaa. Almeran paikan täyttivät myöhemmin eri aikoina useat muut Nissanit, esimerkiksi Note, Tiida ja korkeampi Qashqai.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Käytännössä valinta tehdään N16:n bensiinien välillä. Järkevin ostos on hyvin huollettu ja ruosteelta säästynyt yksilö moottorista riippumatta – mekaaninen kunto ja historia painavat enemmän kuin kuutiotilavuus.

Suositeltavat: 1.5 (QG15DE) on kevyt ja halpa pitää liikenteessä ja riittää hyvin kaupunki- ja taajama-ajoon. Enemmän maantieajoa tekevälle tehokkaampi 1.8 (QG18DE) on rennompi ajaa. Molemmat ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja peruskestäviä.

Huomioi: QG-moottoreiden jakoketju voi venyä suurilla kilometreillä – kuuntele mahdollinen napsutus kylmäkäynnistyksessä. 1.8-moottorissa (QG18DE) esiintyy öljynkulutusta, joten seuraa öljymäärää. Vain paljon ajavalle: 2.2-litrainen diesel (varhainen 2.2 Di, myöhemmin common rail -pohjainen 2.2 dCi) on maantiellä taloudellinen, mutta se maksaa käyttövoimaveroa ja sen apulaitteet ovat vanhassa autossa kalliita korjata. Lyhyt kaupunkiajo ei sovi dieselille. Renault-pohjaista 1.5 dCi -dieseliä myytiin niukasti.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Almera on tekniikaltaan mutkaton ja peruskestävä, mutta jokainen yksilö on jo vanha – siksi katsastustulokset kertovat nykyään enemmän auton huolenpidosta kuin mallista.

Vuosina 2005–2007 käyttöön otetuista Almeroista on hylätty noin joka kolmas eli jonkin verran samanikäisiä autoja harvemmin, vuosien 2006–2007 autot selvästi harvemmin. Osa erosta selittyy kilometreillä, sillä Almeroilla on ajettu tyypillisesti noin 50 000 kilometriä ikäluokkaa vähemmän. Yleisimmät hylkäyssyyt ovat seisonta- ja käyttöjarrut sekä etuakselisto, ja iän myötä hylkäyksiä aiheuttavat myös ruoste ja pakoputkiston kunto. Näin vanhassa autossa Traficomin mallikohtaista katsastustilastoa enemmän kertoo yksilön oma katsastushistoria, joka kannattaa pyytää nähtäväksi ennen kauppaa.

Iän lisäksi N16:ssa on yksi turvallisuusasia, joka kannattaa selvittää ennen kauppaa: Takatan valmistama etumatkustajan turvatyyny. Sitä on kutsuttu takaisin useassa kampanjassa, jotka kattavat valmistuseriä vuosilta 2001–2006. Viallisen täyttölaitteen kotelo voi turvatyynyn lauetessa haljeta, jolloin metallinpalat voivat vahingoittaa matkustajia. Nissan-merkkikorjaamo näkee valmistenumerosta, kuuluuko auto johonkin näistä kampanjoista ja onko tyyny jo vaihdettu.

Yleisimmät viat sukupolvittain

Almera on koneellisesti kestävä, mutta ikä ja Suomen olot tuovat omat tarkistuskohteensa – tärkein niistä on ruoste.

• Almera N16 (2000–2006): ruoste on selvästi suurin huolenaihe – tarkasta helmat, takaiskunvaimentimien yläpäät, apurunko ja pakoputkisto, kolmiovisissa myös takaosa. QG-bensiinien (1.5 ja 1.8) jakoketju voi venyä suurilla kilometreillä, ja 1.8-moottorissa (QG18DE) esiintyy öljynkulutusta. Viisivaihteisen manuaalin laakerit voivat kulua.
• Almera N15 (1995–2000): yleisimmät moottorit ovat 1.4- ja 1.6-litraiset bensiinit, joissa on jakoketju. Mekaniikka on sitkeää, mutta tämän ikäisessä autossa pahin ongelma on ruoste, eikä hyväkuntoisia yksilöitä ole enää paljon.
• 2.2-litrainen diesel (2.2 Di / 2.2 dCi): kuten vanhoissa dieseleissä yleensä, EGR ja imusarja karstoittuvat ja suuttimet ja ruiskutus kuluvat, etenkin lyhyttä matkaa ajetuissa yksilöissä.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Vanhan Almeran kohdalla tärkeintä on korin kunto, jakoketjun ääni ja huoltohistoria, ja N16:ssa myös se, onko etumatkustajan Takata-turvatyynyn takaisinkutsu hoidettu.

Tutki ruoste huolellisesti: helmat, pyöräkotelot, takaiskunvaimentimien yläpäät ja apurunko. Kuuntele bensiinimoottorin jakoketjua kylmänä ja seuraa 1.8:n öljynkulutusta. Pyydä huoltokirja ja katsastushistoria, koeaja rauhassa ja kuuntele alustan äänet sekä vaihteiston toiminta. Ruostesuojattu, dokumentoidusti huollettu auto on turvallisin ostos.

Nissan Almera Suomen talvessa

Etuvetoisena ja kevyenä Almera on käytännöllinen talviauto, kunhan renkaat ja lämmitys ovat kunnossa – suurin talvihuoli on itse auton ikä ja ruoste, ei ajettavuus.

Lohkolämmitin helpottaa kylmäkäynnistystä ja vähentää kulutusta. Tärkein pitkän iän tekijä on kuitenkin ruostesuojaus: suolainen talvi syövyttää vanhaa koria, joten säännöllinen pesu ja alustan ruostesuojaus pidentävät auton käyttöikää selvästi.

Tilat ja käytännön mitat

Almera on tilaltaan tyypillinen pikkukeskiluokkalainen: riittävä neljälle aikuiselle ja arjen tavaroille. Sedan tarjoaa suuremman tavaratilan, viistoperä taas käytännöllisemmän lastausaukon.

Jarrullinen vetomassa on tyypillisesti luokkaa 1 000–1 200 kg moottorista riippuen, mikä riittää pienelle peräkärrylle. Yksilön sallitut arvot näkyvät rekisteriotteesta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Almeran vahvuus käytettynä on halpa hankintahinta ja edulliset käyttökulut – arvo on jo painunut lähelle pohjaa, joten suuria uusia arvonalennuksia ei ole tulossa.

Huolto on mutkatonta ja varaosat pääosin edullisia tarvike- ja purkuosina. Käyttövoimaveroa peritään vain dieselistä, ei bensiini-Almerasta. Suurin yksittäinen kuluerä vanhassa autossa on usein ruosteen korjaus, joten hyväkuntoisesta korista kannattaa maksaa enemmän kuin näennäisesti halvasta mutta ruosteisesta.

Käytettyjä Almeroita on myynnissä suuntaa-antavasti muutamasta sadasta eurosta noin 4 500 euroon, ja useimmat hintapyynnöt ovat noin 1 000–3 000 euroa. Kalleimpia ovat useimmiten N16:n viimeiset, vuosien 2005–2006 autot. Kunto liikuttaa hintaa paljon: vähän ajetut ja ruosteettomat yksilöt maksavat selvästi enemmän kuin keskimääräiset. Ajantasaiset pyyntihinnat näet parhaiten ilmoitussivustoilta.

Kenelle Almera sopii?

Almera sopii sille, joka tarvitsee halvan ja mutkattoman auton ja hyväksyy sen korkean iän – kunhan yksilön ruoste ja huoltohistoria ovat kunnossa.

Pienellä budjetilla se on järkevä ensiauto, kakkosauto tai auto lyhyeen käyttöön. Saman ikäluokan kompakteista vertailukohtia ovat Toyota Corolla ja Ford Focus. Samalta merkiltä löytyvät pienempi ja ketterämpi Nissan Micra sekä uudemmat ja korkeammat Qashqai ja X-Trail.