Nissan Leaf käytettynä

Sukupolvet ja versiot (24 / 30 / 40 / 62 kWh)

Suomen käytettyjen markkinoilla Leafit ovat pääasiassa kahta ensimmäistä sukupolvea. Ensimmäinen (2010–2017) tarjottiin 24 kWh:n ja myöhemmin 30 kWh:n akulla, ja toinen (2018–2024) toi 40 kWh:n akun sekä tehokkaamman 62 kWh:n e+-version. Toimintamatka kasvoi sukupolvittain selvästi.

Ensimmäinen sukupolvi (tehdaskoodit ZE0 ja päivitetty AZE0) aloitti 24 kWh:n akulla, ja vuodesta 2016 tarjolle tuli 30 kWh:n versio pidemmällä toimintamatkalla. Toinen sukupolvi (ZE1, 2018–2024) uudisti muotoilun ja kasvatti akun 40 kWh:iin. Euroopan-mallin valmistus Sunderlandissa päättyi maaliskuussa 2024, ja varastoon jääneitä autoja myytiin uutena sen jälkeenkin. Vuonna 2019 esitelty e+ nosti kapasiteetin 62 kWh:iin ja toi lisää tehoa. Vuonna 2025 esiteltiin täysin uusi kolmas sukupolvi, mutta käytettyjen Leafien tarjonta koostuu Suomessa pitkään lähinnä kahdesta ensimmäisestä sukupolvesta. Niissä akku jäähtyy passiivisesti ilman nestekiertoa, mikä on niiden tunnetuin heikkous, kun taas kolmannessa sukupolvessa akku on nestejäähdytteinen. Alla olevat toimintamatkat ovat valmistajan ilmoittamia: 24 ja 30 kWh:n mallien luvut ovat NEDC-aikakaudelta ja 40 ja 62 kWh:n mallien WLTP-lukuja, joten ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Mikä versio kannattaa – ja mitä välttää

Useimmille järkevin valinta on toisen sukupolven (2018–2024) 40 kWh:n versio, joka yhdistää kohtuullisen hinnan ja arkikäyttöön riittävän toimintamatkan. Ostohetkellä tärkeintä ei ole akkukoko vaan akun jäljellä oleva kunto.

Suositeltavat: 40 kWh (ZE1) on tasapainoisin valinta, ja 62 kWh e+ sopii enemmän ajavalle, joka tarvitsee pidempää toimintamatkaa. Ensimmäisen sukupolven 30 kWh on edullinen kaupunkiauto, jos akun kunto on hyvä.

Harkiten: ensimmäisen sukupolven 24 kWh -yksilöt ovat halvimpia, mutta niiden lyhyt alkuperäinen toimintamatka on usein kutistunut akun heikkenemisen myötä entisestään – sopii käyttöön vain, jos päivittäiset matkat ovat lyhyitä ja akku on tarkistettu. Vältä sokkona: minkä tahansa Leafin ostamista ilman akun kunnon tarkistusta – heikko akku voi tehdä halvasta autosta kalliin.

Akun kunto ja kesto: passiivinen lämmönhallinta

Leafin akku on sen tärkein ostokriteeri. Toisin kuin useimmissa kilpailijoissa, ensimmäisen ja toisen sukupolven Leafissä ei ole nestejäähdytteistä akun lämmönhallintaa, vaan akku jäähtyy passiivisesti – tämä on hyvin dokumentoitu syy sille, miksi näiden Leafien akut heikkenevät keskimäärin nopeammin.

Käytännössä lämpö on akun pahin vihollinen: kuumassa ilmastossa ja toistuvassa pikalatauksessa kapasiteettia voi kadota selvästi nopeammin kuin aktiivisesti jäähdytetyissä autoissa. Tähän liittyy myös rapidgate-ilmiö, jossa peräkkäiset pikalataukset lämmittävät akkua ja auton ohjausjärjestelmä (BMS) hidastaa latausnopeutta akun suojaamiseksi. Suomen viileä ilmasto on akulle suotuisa, mikä on Leafille täällä selvä etu – silti yksilöiden välillä on isoja eroja käyttöhistorian mukaan.

Akun kunnon tarkistus: mittaristossa on 12 pientä kuntopalkkia (capacity bars). Täydet 12 palkkia kertovat akun olevan suhteellisen terve, ja ensimmäinen palkki putoaa tyypillisesti, kun akun terveys (SOH) on laskenut noin 85 prosenttiin. Tarkemman lukeman saa LeafSpy-sovelluksella ja edullisella OBD-II-sovittimella, joka näyttää SOH-prosentin, latauskerrat ja kennojen tasapainon. Pyydä myytävästä autosta nämä tiedot – älä luota pelkkään vuosimalliin.

Toimintamatka Suomen talvessa

Kova pakkanen vie Leafinkin toimintamatkasta käytännössä usein 20–40 prosenttia sään, ajonopeuden ja lämmityksen mukaan. Pieniakkuisessa Leafissa pudotus tuntuu eniten, koska matkaa on jo valmiiksi vähän.

Talvella energiaa kuluu ennen kaikkea sisätilan lämmitykseen, ja kylmä akku heikentää hyötysuhdetta ja latautuu hitaammin. Joissakin oloissa myös akun lämmitin voi kuluttaa virtaa. Matkaa säästää, kun auton esilämmittää laturissa verkkovirralla, käyttää istuin- ja rattilämmitystä koko matkustamon lämmittämisen sijaan ja ajaa maltillisesti. Valmistajan ilmoittamat toimintamatkat mitataan lauhoissa oloissa, joten ne eivät kuvaa talven arkea. Käytännössä 24 kWh:n Leaf on talvella selvästi lyhytmatkainen kaupunkiauto, kun taas 40 ja 62 kWh:n versiot tarjoavat huomattavasti enemmän talvivaraa.

Yleisimmät viat ja laatu

Itse voimalinja on yksinkertainen ja yleensä luotettava – sähkömoottorissa ja yksivaihteisessa voimansiirrossa on vähän kuluvia osia. Suurin osa huomioista keskittyy akun heikkenemiseen, ei rikkoutumiseen.

• Akun heikkeneminen: passiivisen lämmönhallinnan vuoksi kapasiteetin lasku on Leafin tunnetuin ja merkittävin huomio – tarkista aina akun kunto ennen ostoa.
• Rapidgate: pikalatausnopeuden hidastuminen akun lämmettyä peräkkäisillä pikalatauksilla – haittaa lähinnä pitkillä matkoilla.
• 12 voltin apuakku: ikääntyessään voi aiheuttaa käynnistys- ja sähköhäiriöitä – suhteellisen edullinen vaihtaa.
• Jarrut: regeneratiivinen jarrutus säästää jarrupaloja, mutta käyttämättöminä jarrut voivat ruostua ja jumiutua – varmista koeajossa tasainen jarrutus.
• Pienet sähkö- ja mukavuusosat: latausluukun mekanismi, anturit ja näyttö voivat satunnaisesti oireilla, etenkin pakkasella.

Ensimmäisen sukupolven tärkein takaisinkutsu liittyy ohjaukseen, toisen ajonhallinnan ohjelmistoon. Helmikuun 2013 ja lokakuun 2014 välillä Britanniassa valmistetuissa ensimmäisen sukupolven Leafeissä ohjausakselin alanivelen varmistusklipsi on voinut irrota jo kokoonpanossa. Silloin nivel voi ajan mittaan löystyä ja pahimmillaan irrota, jolloin auto menettää ohjattavuutensa. Joulukuun 2017 ja toukokuun 2023 välillä valmistettuja toisen sukupolven autoja koskee kampanja, jossa ajonhallintayksikön ohjelmisto päivitetään, koska auto voi harvinaisessa tilanteessa kiihtyä hetkellisesti itsestään, kun vakionopeudensäädin on kytketty pois. Nissan-huolto selvittää valmistenumeron avulla, mitkä kampanjat autoa koskevat ja onko korjaukset tehty.

Leaf katsastetaan samoin väliajoin kuin muutkin henkilöautot, mutta päästömittauksen sijaan siinä tarkastetaan sähkövoimalinjan turvallisuuteen liittyviä asioita. Traficomin katsastustilastossa vuosina 2018 ja 2019 käyttöön otetut Leafit on hylätty jonkin verran useammin kuin samanikäiset autot keskimäärin, vaikka kilometrejä on kertynyt suunnilleen saman verran. Yleisimmät hylkäyssyyt ovat etuakselisto sekä käyttö- ja seisontajarrut. Vuonna 2021 käyttöön otetut Leafit sen sijaan on hylätty ikäluokkaa harvemmin, useimmiten renkaiden takia. Ensimmäisen sukupolven Leafejä on katsastettu niin vähän, ettei tilastossa ole niistä omia lukuja.

Lataus: CHAdeMO, CCS ja kotilataus

Leafin pikalatauksen erikoisuus on liitin: se käyttää CHAdeMO-standardia, kun taas useimmat uudemmat sähköautot Euroopassa käyttävät CCS-liitintä. CHAdeMO on väistyvä standardi, ja uusia CHAdeMO-pikalatureita rakennetaan yhä harvemmin.

Koska uusi latausverkko rakentuu CCS:n varaan, pitkillä matkoilla kannattaa tarkistaa etukäteen, löytyykö omalta reitiltä CHAdeMO-pikalaturia. Arjessa tämä ei ole iso ongelma, sillä Leaf ladataan enimmäkseen kotona tai työpaikalla hitaammalla AC-latauksella, tyypillisesti yön yli. Pikalatausnopeus riippuu akun lämpötilasta ja varaustasosta, ja lämmenneellä akulla nopeus voi pudota (rapidgate). Kotona kannattaa olla oma latauspiste tai seinälaturi, sillä tavallisesta pistorasiasta Leaf latautuu hitaasti ja se sopii lähinnä hätävaraksi.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Ylivoimaisesti tärkein tarkistuskohde on akun kunto – sen jälkeen tulevat lataustapa, alusta koeajossa ja yleinen historia. Ohjausakselin nivelen ja ajonhallinnan ohjelmiston takaisinkutsujen tilan Nissan-huolto näkee valmistenumerosta.

Selvitä ensin akun terveys mittariston kuntopalkeista ja mieluiten LeafSpyn SOH-lukemasta. Vertaa täyden latauksen toimintamatka-arviota version alkuperäiseen lukemaan. Varmista, mikä pikalatausliitin autossa on (CHAdeMO) ja kuuluvatko latauskaapelit kauppaan. Kuuntele koeajossa alustan kolinat, varmista jarrujen tasainen toiminta ja kokeile kaikki sähkötoiminnot, ja tarkista 12 voltin apuakun ikä. Selvitä huoltohistoria ja se, onko autoa pikaladattu paljon tai pidetty kuumassa ilmastossa – molemmat rasittavat passiivisesti jäähdytettyä akkua.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Leaf on halpa käyttää: kilometri sähköllä maksaa vähemmän kuin polttoaineella, ja huollettavaa on niukasti, kun kuluvia osia on vähän ja regeneratiivinen jarrutus säästää jarruja.

Ylläpito koostuu lähinnä renkaista, tuulilasinpyyhkijöistä, jäähdytysnesteestä ja yleisestä kunnossapidosta, eikä määräaikaisia öljynvaihtoja ole. Käyttövoimaveroa maksetaan Suomessa myös täyssähköautosta auton massan mukaan – ajantasaiset eurot ja laskentaperusteet kannattaa tarkistaa Traficomilta, sillä verotus muuttuu ajan myötä.

Käytettyjen Leafien hinnat ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat paljon vuosimallin, akkukoon ja erityisesti akun kunnon mukaan – karkeasti noin 5 000–24 000 euron haarukassa, vanhimmat ja pieniakkuisimmat alapäässä ja 62 kWh e+ -yksilöt korkeammalla. Heikko akku laskee arvoa selvästi. Ajantasaiset hinnat löytyvät ilmoitussivustoilta.

Kenelle Leaf sopii?

Hyväkuntoinen Leaf sopii ostajalle, joka haluaa edullisen sähköauton pääosin lyhyille tai keskipitkille matkoille ja voi ladata kotona.

Leaf on omimmillaan kaupunki- ja taajamakäytössä. Akun kunto on tarkistettava huolellisesti, ja paljon pitkiä matkoja ajavalle CHAdeMO-lataus ja akun lämpeneminen voivat olla rajoite. Samankokoisista sähköautoista vertailukohtia ovat Volkswagen ID.3 ja Hyundai Ioniq Electric, ja korkeampaa sähköautoa etsivälle Kia Niro EV.