Nissan Leaf käytettynä
Yleistä tietoa Suomessa: sukupolvet ja akkukoot, akun kunto ja kesto, passiivinen lämmönhallinta, toimintamatka talvella, yleisimmät viat, CHAdeMO-lataus ja kulut. Päivitetty 5. heinäkuuta 2026.
Tämä sivu on yleistä taustatietoa viihde- ja oppimistarkoituksiin – ei osto-, sijoitus- tai asiantuntijaneuvontaa. Tiedot ovat tekoälyn avustamana laadittuja ja voivat olla puutteellisia, vanhentuneita tai virheellisiä, ja yksittäisen auton kunto ratkaisee enemmän kuin vuosimalli. Tarkista tärkeät tiedot aina asiantuntijalta tai virallisesta lähteestä ja tee päätökset omalla vastuullasi. Lue käyttöehdot ja tietosuojaseloste.
Lyhyesti
Nissan Leaf on yksi maailman myydyimmistä ja edullisimmista käytetyistä sähköautoista, ja se on usein helppo tapa siirtyä sähköön. Leafin kompastuskivi on akku: siinä ei ole nestejäähdytteistä lämmönhallintaa, joten akku heikkenee tyypillisesti nopeammin kuin monilla kilpailijoilla, ja pikalataus voi hidastua akun lämmettyä. Suomen viileä ilmasto on akulle suotuisa, mutta juuri akun kunto – ei vuosimalli – ratkaisee, onko käytetty Leaf hyvä kauppa.
Plussat
- Edullinen tapa kokeilla sähköautoilua
- Helppo, mukava ajaa kaupungissa
- Alhaiset käyttö- ja huoltokulut
- Tilava ja käytännöllinen sisätila
Miinukset
- Passiivinen akun lämmönhallinta → nopeampi heikkeneminen
- Pikalataus hidastuu lämmenneellä akulla (rapidgate)
- CHAdeMO-pikalataus on väistyvä standardi
- Talvella toimintamatka putoaa selvästi
Ilmainen tekoäly vastaa juuri sinun kysymykseesi – vuosimalli, moottori, hinta.
Kysy tekoälyltä tästä autostaEi kirjautumista, vastaus heti.
Sukupolvet ja versiot (24 / 30 / 40 / 62 kWh)
Leafiä on kahta sukupolvea: ensimmäinen (2010–2017) tarjottiin 24 kWh:n ja myöhemmin 30 kWh:n akulla, ja toinen sukupolvi (2018–2025) toi 40 kWh:n akun sekä tehokkaamman 62 kWh e+:n. Toimintamatka kasvoi sukupolvittain selvästi.
Ensimmäinen sukupolvi (tehdaskoodit ZE0 ja päivitetty AZE0) aloitti 24 kWh:n akulla, ja vuodesta 2016 tarjolle tuli 30 kWh:n versio pidemmällä toimintamatkalla. Toinen sukupolvi (ZE1, 2018–2025) uudisti muotoilun ja kasvatti akun 40 kWh:iin; vuonna 2019 esitelty e+ nosti kapasiteetin 62 kWh:iin ja toi lisää tehoa. Vuonna 2025 esiteltiin täysin uusi kolmas sukupolvi, mutta käytetyn markkinoilla on Suomessa toistaiseksi lähes yksinomaan ensimmäistä ja toista sukupolvea. Kaikki nämä sukupolvet jakavat saman perusratkaisun: akkua jäähdytetään passiivisesti ilman nestekiertoa, mikä on Leafin tunnetuin heikkous. Alla olevat toimintamatkat ovat valmistajan ilmoittamia ja suuntaa-antavia; vanhempien 24 ja 30 kWh -mallien luvut ovat NEDC-aikakaudelta ja uudempien 40 ja 62 kWh -mallien WLTP-lukuja, joten ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Käytännön matka jää näistä etenkin talvella.
| Sukupolvi | Vuodet | Akku | Toimintamatka (n.) |
|---|---|---|---|
| 1. sukupolvi (ZE0/AZE0) | 2010–2017 | 24 kWh | ~150–200 km (NEDC) |
| 1. sukupolvi (AZE0) | 2016–2017 | 30 kWh | ~250 km (NEDC) |
| 2. sukupolvi (ZE1) | 2018–2025 | 40 kWh | ~270 km (WLTP) |
| 2. sukupolvi e+ (ZE1) | 2019–2025 | 62 kWh | ~385 km (WLTP) |
Mikä versio kannattaa – ja mitä välttää
Useimmille järkevin valinta on toisen sukupolven (2018–2025) 40 kWh:n versio, joka yhdistää kohtuullisen hinnan ja arkikäyttöön riittävän toimintamatkan. Ostohetkellä tärkeintä ei ole akkukoko vaan akun jäljellä oleva kunto.
Suositeltavat: 40 kWh (ZE1) on tasapainoisin valinta, ja 62 kWh e+ sopii enemmän ajavalle, joka tarvitsee pidempää toimintamatkaa. Ensimmäisen sukupolven 30 kWh on edullinen kaupunkiauto, jos akun kunto on hyvä.
Harkiten: ensimmäisen sukupolven 24 kWh -yksilöt ovat halvimpia, mutta niiden lyhyt alkuperäinen toimintamatka on usein kutistunut akun heikkenemisen myötä entisestään – sopii käyttöön vain, jos päivittäiset matkat ovat lyhyitä ja akku on tarkistettu. Vältä sokkona: minkä tahansa Leafin ostamista ilman akun kunnon tarkistusta – heikko akku voi tehdä halvasta autosta kalliin.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: mikä Leaf-versio kannattaa? →Akun kunto ja kesto: passiivinen lämmönhallinta
Leafin akku on sen tärkein ostokriteeri. Toisin kuin useimmissa kilpailijoissa, Leafissä ei ole nestejäähdytteistä akun lämmönhallintaa, vaan akku jäähtyy passiivisesti – tämä on hyvin dokumentoitu syy sille, miksi Leafin akut heikkenevät keskimäärin nopeammin.
Käytännössä lämpö on akun pahin vihollinen: kuumassa ilmastossa ja toistuvassa pikalatauksessa kapasiteettia voi kadota selvästi nopeammin kuin aktiivisesti jäähdytetyissä autoissa. Tähän liittyy myös rapidgate-ilmiö, jossa peräkkäiset pikalataukset lämmittävät akkua ja auton ohjausjärjestelmä (BMS) hidastaa latausnopeutta akun suojaamiseksi. Suomen viileä ilmasto on akulle suotuisa, mikä on Leafille täällä selvä etu – silti yksilöiden välillä on isoja eroja käyttöhistorian mukaan.
Akun kunnon tarkistus: mittaristossa on 12 pientä kuntopalkkia (capacity bars). Täysi 12 palkkia kertoo akun olevan suhteellisen terve, ja ensimmäinen palkki putoaa tyypillisesti, kun akun terveys (SOH) on laskenut noin 85 prosenttiin. Tarkemman lukeman saa LeafSpy-sovelluksella ja edullisella OBD-II-sovittimella, joka näyttää SOH-prosentin, latauskerrat ja kennojen tasapainon. Pyydä myytävästä autosta nämä tiedot – älä luota pelkkään vuosimalliin.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: Leafin akun kesto ja kunnon tarkistus? →Toimintamatka Suomen talvessa
Kuten kaikilla sähköautoilla, kova pakkanen pienentää Leafin toimintamatkaa selvästi – käytännön pudotus on usein luokkaa 20–40 prosenttia olosuhteista, nopeudesta ja lämmityksestä riippuen. Pienemmillä akuilla tämä tuntuu enemmän, koska lähtömatka on jo lyhyt.
Talvella energiaa kuluu ennen kaikkea sisätilan lämmitykseen, ja kylmä akku heikentää hyötysuhdetta sekä lataa hitaammin; joissakin oloissa myös akun lämmitin voi kuluttaa virtaa. Toimintamatkaa auttavat esilämmitys verkkovirralla auton ollessa kiinni laturissa, lämmitettyjen istuinten ja ratin suosiminen koko sisätilan lämmityksen sijaan sekä maltillinen ajonopeus. Valmistajan ilmoittamat toimintamatkat mitataan lauhoissa oloissa, joten ne eivät kuvaa talven arkea. Käytännössä 24 kWh:n Leaf on talvella selvästi lyhytmatkainen kaupunkiauto, kun taas 40 ja 62 kWh:n versiot tarjoavat huomattavasti enemmän talvivaraa. Suomen kylmyys rasittaa toimintamatkaa, mutta on samalla akun kestolle suotuisampi kuin kuuma ilmasto.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: Leafin toimintamatka talvella? →Yleisimmät viat ja laatu
Itse voimalinja on yksinkertainen ja yleensä luotettava – sähkömoottorissa ja yksivaihteisessa voimansiirrossa on vähän kuluvia osia. Suurin osa huomioista keskittyy akun heikkenemiseen, ei rikkoutumiseen.
- Akun heikkeneminen: passiivisen lämmönhallinnan vuoksi kapasiteetin lasku on Leafin tunnetuin ja merkittävin huomio – tarkista aina akun kunto ennen ostoa.
- Rapidgate: pikalatausnopeuden hidastuminen akun lämmettyä peräkkäisillä pikalatauksilla; haittaa lähinnä pitkillä matkoilla.
- 12 voltin apuakku: ikääntyessään voi aiheuttaa käynnistys- ja sähköhäiriöitä – suhteellisen edullinen vaihtaa.
- Jarrut: regeneratiivinen jarrutus säästää jarrupaloja, mutta käyttämättöminä jarrut voivat ruostua ja jumiutua – varmista koeajossa tasainen jarrutus.
- Pienet sähkö- ja mukavuusosat: latausluukun mekanismi, anturit ja näyttö voivat satunnaisesti oireilla, etenkin pakkasella.
Sähköauton määräaikaiskatsastus seuraa samaa rytmiä kuin muillakin henkilöautoilla, mutta päästömittauksen sijaan tarkastetaan sähkövoimalinjan turvallisuuteen liittyviä asioita. Mallikohtaisia katsastuksen vikatilastoja voit selata Traficomin katsastustilastosta.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: Leafin yleisimmät viat? →Lataus: CHAdeMO, CCS ja kotilataus
Leafin pikalatauksen erikoisuus on liitin: se käyttää CHAdeMO-standardia, kun taas useimmat uudemmat sähköautot Euroopassa käyttävät CCS-liitintä. CHAdeMO on väistyvä standardi, ja uusia CHAdeMO-pikalatureita rakennetaan yhä harvemmin.
Käytännössä CHAdeMO-pikalatureita on Suomessa edelleen tarjolla, mutta verkosto ei kasva CCS:n tahtiin, joten pitkillä matkoilla latauspaikkojen saatavuus kannattaa tarkistaa etukäteen. Arjessa tämä ei ole iso ongelma, sillä suurin osa latauksesta tehdään kotona tai työpaikalla hitaammalla AC-latauksella (tyypillisesti yön yli). Pikalatausnopeus riippuu akun lämpötilasta ja varaustasosta, ja lämmenneellä akulla nopeus voi pudota (rapidgate). Kotilatausta varten kannattaa varmistaa sopiva latauspiste tai seinälaturi; tavallisesta pistorasiasta lataaminen on hidasta ja lähinnä hätävara. Tarkista käytettyä ostaessa, että latauskaapelit kuuluvat kauppaan.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: Leafin lataus ja CHAdeMO? →Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa
Ylivoimaisesti tärkein tarkistuskohde on akun kunto – sen jälkeen tulevat lataustapa, alusta koeajossa ja yleinen historia.
Selvitä akun terveys ensisijaisesti: katso mittariston 12 kuntopalkkia ja, jos mahdollista, lue tarkka SOH-prosentti LeafSpy-sovelluksella ja OBD-II-sovittimella. Vertaa täyden latauksen arvioitua toimintamatkaa version uuden auton lukemaan. Varmista, mikä pikalatausliitin autossa on (CHAdeMO) ja kuuluvatko latauskaapelit kauppaan. Kuuntele koeajossa alustan kolinat, kokeile jarrujen tasaisuus ja kaikki sähkötoiminnot, ja tarkista 12 voltin apuakun ikä. Selvitä huoltohistoria ja se, onko autoa pikaladattu paljon tai pidetty kuumassa ilmastossa – molemmat rasittavat passiivisesti jäähdytettyä akkua.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: mitä Leafissä kannattaa tarkistaa? →Kulut ja jälleenmyyntiarvo
Leafin käyttökulut ovat tyypillisesti alhaiset: sähkö on kilometriä kohti polttoainetta edullisempaa, ja huollettavaa on vähän, koska voimalinjassa on vähän kuluvia osia ja regeneratiivinen jarrutus säästää jarruja.
Renkaat, tuulilasinpyyhkijät, jäähdytysneste ja yleinen kunnossapito muodostavat suurimman osan ylläpidosta; varsinaisia määräaikaisia öljynvaihtoja ei ole. Verotuksesta: Suomessa myös täyssähköautoista maksetaan käyttövoimaveroa, ja se määräytyy auton massan perusteella – ajantasaiset eurot ja laskentaperusteet kannattaa tarkistaa Traficomilta, sillä verotus muuttuu ajan myötä.
Käytettyjen Leafien hinnat ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat paljon vuosimallin, akkukoon ja erityisesti akun kunnon mukaan – karkeasti noin 5 000–24 000 euron haarukassa, vanhimmat ja pieniakkuisimmat alapäässä ja 62 kWh e+ -yksilöt korkeammalla. Huomaa, että käytettyjen sähköautojen hinnat ovat olleet viime vuosina poikkeuksellisen liikkuvia ja että heikko akku laskee arvoa selvästi, joten tarkista nykyinen markkinahinta ilmoitussivustoilta.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: Leafin hinta ja kulut? →Kenelle Leaf sopii?
Jos haluat edullisen tavan kokeilla sähköautoilua ja ajat pääosin lyhyitä tai keskipitkiä matkoja kotilatauksen turvin, hyväkuntoinen Leaf voi olla erittäin järkevä valinta Suomen käytetyillä markkinoilla.
Leaf sopii erityisesti kaupunki- ja taajamakäyttöön sekä ostajalle, jolla on mahdollisuus ladata kotona. Se vaatii kuitenkin huolellisen akun kunnon tarkistuksen, ja paljon pitkiä matkoja ajavalle CHAdeMO-lataus ja akun lämpeneminen voivat olla rajoite. Jos kaipaat pidempää toimintamatkaa ja vahvempaa latausverkkoa, vertailun arvoinen on Tesla Model 3; tilavampaa ja korkeampaa sähköautoa etsivälle sopii Tesla Model Y.
Kysy lisää ilmaiselta tekoälyltä: Leaf vai Tesla Model 3? →