Škoda Yeti käytettynä

Yksi sukupolvi ja vuoden 2013 facelift

Yetiä valmistettiin vain yhtenä sukupolvena vuosina 2009–2017, ja keskellä tuotantoa, vuonna 2013, se sai näkyvän kasvojenkohotuksen.

Ennen faceliftiä myydyt autot (2009–2013) tunnistaa parhaiten keulan erottuvista pyöreistä sumuvaloista, jotka antoivat Yetille leikkisän ilmeen. Vuoden 2013 uudistus siisti etupään uudella puskurilla ja valoilla ja luopui pyöreistä sumuvaloista. Tuotannon kuluessa moottorivalikoimaa päivitettiin myös uudempiin, vähäpäästöisempiin versioihin. Tarjolla oli sekä kaupunkihenkinen perusversio että karskimpi Outdoor-tyyli mustilla alaosilla.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Yetin moottorit ovat tuttua Volkswagen-konsernin tekniikkaa: ahdettuja, suorasuihkutteisia TSI-bensiinejä ja TDI-dieseleitä. Tasapainoisin arkivalinta on useimmille 1.4 TSI -bensiini.

Suositeltavat: 1.4 TSI (noin 122–125 hv) on sopivan vetävä ja kuluiltaan kohtuullinen valinta etuvetoiseen Yetiin. Huomaa kuitenkin, että varhaisempi noin 122 hv:n 1.4 TSI on jakoketjullinen (sama ketjuriski kuin pienissä TSI:issä), kun taas myöhempi, vuodesta 2015 myyty noin 125 hv:n versio on uudempaa, jakohihnallista EA211-tekniikkaa. Maahantuojan ohjeen mukaan hihnallisten moottoreiden jakopäähuolto tehdään kuuden vuoden välein ajokilometreistä riippumatta. Paljon maantietä ajavalle 2.0 TDI -diesel (noin 110–170 hv) on taloudellinen ja sitkeä pitkän matkan kone. Virkein bensiini on nelivedon kanssa tarjottu 1.8 TSI (noin 160 hv), mutta näitä yksilöitä on Suomessa vähän.

Harkiten: 1.2 TSI (noin 105–110 hv) on Suomen Yetien yleisin moottori, ja sen parina on usein DSG-automaatti. Se on edullinen ja riittävä kaupunkiin, mutta vuoteen 2015 asti myytyjen 105 hv:n yksilöiden jakoketju on tunnettu riski – varmista ketjun ja kiristimen historia. Vuoden 2015 puolivälistä alkaen myyty 110 hv:n 1.2 TSI on jo hihnallinen EA211. Myös 1.6 TDI on perusvarma, kunhan hiukkassuodatin ehtii puhdistua. Vältä lyhytmatka-ajoon: dieselit yleisesti, sillä hiukkassuodatin (DPF) ja EGR tukkeutuvat herkästi, jos auto ei pääse kunnolla lämpimäksi.

Vaihteistot ja neliveto

Yetiä myytiin manuaalilla ja DSG-kaksoiskytkinautomaatilla, sekä etuvetoisena että Haldex-nelivetoisena. Vaihteiston tyyppi kannattaa selvittää tarkkaan, sillä kaikki DSG:t eivät ole keskenään samanlaisia.

Pienempien moottoreiden kanssa tarjottiin tyypillisesti 7-vaihteista, kuivakytkimistä DSG:tä (DQ200), jonka mekatroniikka ja kytkimet ovat olleet konsernissa tunnettu huolenaihe. Isompien koneiden, kuten 2.0 TDI:n, kanssa käytetty 6-vaihteinen DSG on märkäkytkiminen (DQ250) ja yleisesti kestävämmäksi mielletty. Manuaali on yksinkertaisin vaihtoehto. Neliveto perustuu Haldex-kytkimeen, joka kytkee taka-akselin mukaan tarvittaessa – se auttaa liukkaalla ja kevyessä maastossa, mutta Yeti ei ole varsinainen maasturi. Haldexin öljynvaihto on määräaikaishuolto, jonka toteutumisen voi tarkistaa huoltokirjasta.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Yetin luotettavuus riippuu vahvasti moottori- ja vaihteistovalinnasta sekä siitä, miten autoa on huollettu. Hyvin hoidettu Yeti voi palvella pitkään.

Katsastuksessa Yeti pärjää ikäluokkaansa hieman paremmin. Traficomin katsastustilastossa vuosina 2009–2012 käyttöön otetut Yetit on hylätty ikäluokkaa harvemmin, vaikka ne ovat ajaneet suunnilleen ikäluokan verran tai enemmän. Vuosien 2013–2015 autot ovat ikäluokan tasolla, ja vuoden 2016 autoja hylätään taas ikäluokkaa harvemmin. Yleisimmät hylkäyssyyt ovat jousitus ja iskunvaimennus sekä etuakselisto. Yksittäisen auton kunto vaihtelee silti huoltohistorian ja ajotavan mukaan.

Ikääntyvässäkin Yetissä kannattaa selvittää turvatyynyjen takaisinkutsut. Osaa vuosina 2012–2017 valmistetuista autoista koskee vaiheittain laajennettu Takata-kampanja, jossa kuljettajan turvatyyny vaihdetaan, koska sen kaasugeneraattori voi rikkoutua laukeamisen hetkellä ja sinkoa metalliosia matkustamoon. Osassa mallivuoden 2015 autoista vaihdetaan lisäksi etuistuinten sivuturvatyynyt, joiden kaasugeneraattorin kuori voi laukeamisen yhteydessä haljeta. Kun Škoda-huollolle kertoo auton valmistenumeron, sieltä saa tietää, kuuluuko auto kampanjoihin ja onko vaihto jo tehty.

Yleisimmät viat

Yetin tunnetut viat ovat samoja kuin muissa aikakauden Volkswagen-konsernin autoissa, ja ne keskittyvät muutamaan kohtaan.

• Pienten TSI-moottoreiden jakoketju: varhaisten 1.2 ja 1.4 TSI -koneiden jakoketju ja sen kiristin voivat kulua. Oire on kylmäkäynnistyksen kalina – kuuntele moottori täysin kylmänä ja selvitä, onko ketju uusittu.
• Kuivakytkiminen DSG (DQ200): 7-vaihteinen automaatti voi nykiä tai vikaantua, ja korjaus on kallis. Kunto kannattaa arvioida koeajolla ja vikahistorian perusteella. Rauhallinen liikkeellelähtö säästää kytkimiä.
• Dieselin DPF ja EGR: hiukkassuodatin ja pakokaasun takaisinkierrätys tukkeutuvat lyhyillä, kylmillä matkoilla. Toistuva regenerointi voi laimentaa öljyä – tarkkaile öljytasoa.
• TSI-moottorin öljynkulutus: osa bensiiniyksilöistä kuluttaa öljyä – seuraa tasoa mittatikulla mittariston varoituksen lisäksi.
• Alusta ja ikääntyminen: jousitus ja etuakseliston osat ovat katsastuksen yleisimpiä hylkäyssyitä. Lisäksi alustan helat, ilmastointi ja paikalliset ruostekohdat kannattaa tarkistaa.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Yetissä selvitä ensin huoltohistoria sekä moottorin ja vaihteiston tyyppi, koeaja auto huolellisesti täysin kylmänä ja varmista, että vuosina 2012–2017 valmistetun auton Takata-turvatyyny on vaihdettu.

Pyydä huoltokirja ja varmista määräaikaishuoltojen toteutuminen – pienten TSI-moottoreiden ja DSG:n kohdalla tämä ratkaisee paljon. Turvatyynykampanjan tilan voi tarkistuttaa Škoda-huollossa ennen kauppaa. Käynnistä auto täysin kylmänä ja kuuntele jakoketjun kalinaa. Aja DSG-yksilö rauhassa eri nopeuksilla ja tunnustele nykimistä tai viiveitä. Dieselissä kysy, ajetaanko autolla pidempiä matkoja, ja tarkista öljyn taso ja kunto. Selvitä neliveto- vai etuvetomalli ja katso, onko Haldexin öljy vaihdettu. Tarkista lopuksi alusta, jousitus ja ruostekohdat. Näin iäkkäässä autossa kunto ratkaisee enemmän kuin vuosimalli.

Škoda Yeti Suomen talvessa

Yetin korkea istuma-asento, hyvä näkyvyys ja saatavilla oleva neliveto sopivat suomalaiseen talveen.

Etuvetoinen Yeti pärjää talvessa hyvin laadukkailla talvirenkailla, ja neliveto tuo lisävarmuutta liukkaisiin lähtöihin sekä lumisiin, kalteviin pihoihin. Jarrutusmatkaa neliveto ei lyhennä. Pakkasella kannattaa hyödyntää lohkolämmitintä eli moottorinlämmitintä: se auttaa etenkin dieselin kylmäkäynnistyksessä ja vähentää kylmänä käyvän moottorin kulutusta ja kulumista. Matkustamoa se ei kuitenkaan lämmitä – siihen ja ikkunoiden sulattamiseen tarvitaan erillinen sisätilanlämmitin. Pysty kori ja suuret ikkunat helpottavat lumenpoistoa ja pysäköintiä ahtaaseen paikkaan.

Tilat ja VarioFlex-penkit

Yetin tilankäyttö on poikkeuksellisen tehokasta: kompakteista ulkomitoista huolimatta sisällä on paljon väljyyttä, ja takapenkkien VarioFlex-järjestelmä on harvinaisen monikäyttöinen.

Takana on kolme erillistä istuinta: ulompia kahta voi liu'uttaa pituussuunnassa ja säätää selkänojan kulmaa, ja jokaista kolmea voi taittaa sekä jopa irrottaa kokonaan, jolloin tavaratilasta tulee suuri ja tasalattiainen. Pysty kori ja korkea katto tekevät kuormaamisesta vaivatonta. Tavaratila on tyypillisesti noin 405 litraa penkit paikoillaan ja kasvaa selvästi yli 1 500 litraan penkkejä taittamalla tai poistamalla. Mitat ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat varustelun mukaan, joten tavaratilan litrat ja VarioFlex-varustelu kannattaa varmistaa valmistajan tiedoista ja itse autosta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Yetin ylläpito on maltillisen hintaista, kun kalleimmat korjausriskit eli jakoketju ja kuivakytkiminen DSG ovat kunnossa.

Bensiini-Yetistä ei makseta käyttövoimaveroa, dieselistä maksetaan. Jakoketjun ja DSG:n kunto vaikuttaa kokonaistalouteen enemmän kuin polttoaineen hinta. Vero- ja huoltohinnat muuttuvat, joten ne kannattaa tarkistaa ostohetkellä.

Käytettynä Yetejä on myynnissä suuntaa-antavasti noin 3 000–18 000 eurolla iän, moottorin ja kunnon mukaan. Vanhimmat vuosien 2009–2012 autot asettuvat enimmäkseen noin 3 000–9 000 euroon ja tuotannon viimeiset 2014–2017 autot noin 6 000–18 000 euroon. Siistit yksilöt pitävät arvonsa kohtalaisesti. Käytetyn hinnat kannattaa tarkistaa suoraan ilmoitussivustoilta.

Kenelle Škoda Yeti sopii?

Yeti on oikea valinta, kun käytännöllisyys, hyvä näkyvyys ja muunneltava sisätila kompaktissa paketissa menevät muun edelle – ja ostaja osaa valita yksilön, jonka tekniikka on kunnossa.

Saman aikakauden tilavista pikkukatumaastureista vertailun arvoinen on Nissan Qashqai. Tilavampaa ja modernimpaa konsernitekniikkaa tarjoavat Volkswagen Tiguan ja Yetin henkinen seuraaja Škoda Karoq.