Volvo S60 käytettynä

Sukupolvet ja mallihistoria

S60 jakautuu kolmeen selvästi erilaiseen sukupolveen, joilla on eri alusta, moottorit ja luonne – siksi "S60" voi tarkoittaa hyvin erilaisia autoja.

Ensimmäinen sukupolvi (2000–2009) rakentui Volvon P2-alustalle ja on tunnettu viisisylinterisistä bensiini- ja dieselmoottoreistaan. Vuoden 2004 uudistus toi tekniikkaan hienosäätöä. Toinen sukupolvi (2010–2018) siirtyi Ford-aikakauden alustalle, ja sen moottorivalikoima oli laaja. Bensiineistä tarjolla olivat Ford-pohjaiset 1.6-litraiset nelisylinteriset T3 ja T4, 2.0-litrainen T5 ja tehokas 3.0-litrainen T6-kuutonen, dieseleistä nelisylinterinen 1.6 DRIVe sekä viisisylinteriset 2.0- ja 2.4-litraiset D3, D4 ja D5. Noin vuodesta 2014 mallisto siirtyi kevyempiin 2.0-litraisiin nelisylinterisiin Drive-E-moottoreihin. Kolmas sukupolvi (2019–2024) rakentui Volvon omalle SPA-alustalle, luopui kokonaan dieselistä ja tarjosi bensiini-, 48 voltin kevythybridi- ja T8-lataushybridiversiot. Sedanin valmistus Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille päättyi kesällä 2024, eikä S60:tä enää tuotu Suomeen mallivuodelle 2025. Kolmannen sukupolven S60 on siis meillä käytännössä käytetyn auton vaihtoehto.

Mikä moottori ja versio kannattaa – ja mitä välttää

Oikea valinta riippuu sukupolvesta ja ajotavasta: paljon maantietä ajavalle sopii eri moottori kuin vähän kaupungissa ajavalle, ja muutamassa versiossa on omat tarkistuskohteensa.

Suositeltavat: paljon ajavalle huollettu viisisylinterinen diesel (2.4D/D5), joka on tunnettu kestävyydestään. Vähemmän ajavalle ensimmäisen sukupolven 2.4-bensiini on yksinkertainen ja vähäongelmainen, ja uudemmasta päästä 48 voltin kevythybridit sekä bensiinit välttävät dieselin pakokaasulaitteiston riskit. Urheilullisin vaihtoehto on T5-turbobensiini, ja tavallisen 2.4:n ja T5:n väliin asettuu yleinen 2.5T-turbo (2003–2009), jota sai myös nelivetoisena.

Harkiten: toisen sukupolven tehokas 3.0-litrainen T6-kuutonen (2010–2015) on vetävä mutta kuluttaa enemmän, ja harvinaisempana sen huolto ja varaosat voivat olla hankalammin saatavilla. Noin vuodesta 2014 tullut 2.0-litrainen Drive-E-diesel on taloudellinen mutta vaatii imusarjansa ja jakohihnansa vuoksi oman huomionsa. Selvitä tarkkaan: automaattivaihteiston kunto koeajossa sekä dieselin hiukkassuodattimen ja EGR:n toiminta erityisesti kaupunkiautossa. Kolmannen sukupolven T8-lataushybridi kannattaa vain, jos sitä ladataan säännöllisesti – muuten painava akku on lähinnä kuollutta painoa.

Dieseltunnukset: sama nimi, eri moottori

Toisen sukupolven S60:ssä pelkkä D3- tai D4-merkintä ei kerro, kuinka monta sylinteriä autossa on – tämä on yleisin sekaannuksen aihe käytettyä S60-dieseliä ostettaessa.

Vuosina 2010–2013 diesel oli 2.0-litrainen viisisylinterinen (D5204T-perhettä): alkuvuosina 163-hevosvoimainen kone kantoi D3-tunnusta, ja keväällä 2012 tunnukset järjestettiin tehon mukaan uudelleen niin, että 163 hv:n versiosta tuli D4 ja rinnalle tulleesta 136-hevosvoimaisesta koneesta D3. Noin vuodesta 2014 D4 vaihtui kokonaan uuteen 2.0-litraiseen nelisylinteriseen Drive-E-dieseliin (D4204T). Sama tunnus siis kätkee kaksi rakenteeltaan eri moottoria, ja niiden vikaprofiili ja huoltokohteet poikkeavat toisistaan. Pelkkään D-merkintään ei voi luottaa, vaan vuosimalli ja moottorikoodi tarkistetaan rekisteriotteesta – se kertoo, onko kyseessä viisi- vai nelisylinterinen kone.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

S60:tä pidetään Suomessa pääosin kestävänä premium-sedanina, jonka luotettavuus riippuu vahvasti huoltohistoriasta ja voimalinjasta.

Erityisesti viisisylinteriset dieselit ovat saaneet maineen sitkeinä moottoreina, ja korkeita kilometrilukemia näkee Suomessa paljon. Kilometrit näkyvät myös Traficomin katsastustilastossa: vuosina 2005–2008 käyttöön otetuilla S60:illä on ajettu keskimäärin selvästi enemmän kuin ikätovereilla, mutta hylkäyksiä niille kertyy ikäluokkaa vähemmän. Vuoden 2009 autot ovat ikäluokan tasolla. Vuosien 2010–2016 autoissa ero ikäluokkaan on vielä suurempi kuin vanhimmissa, ja myös vuosien 2018–2021 autot hylätään keskimääräistä harvemmin. Vanhimmissa autoissa yleisimmät hylkäyssyyt ovat seisontajarru, ohjausnivelet ja -tangot sekä etuakselisto, 2010-luvun autoissa taas jousitus ja iskunvaimennus, taka-akselisto ja käyttöjarru. Moottori ei kummassakaan ryhmässä nouse kärkeen.

S60:lle on tehty myös turvallisuuteen liittyviä takaisinkutsuja. Toisen sukupolven autoja koski laaja kampanja, jossa etuistuimen ulkosivulla sijaitseva joustava turvavyön kiinnitysosa vaihdettiin, koska vaurioitunut osa ei anna vyön esikiristimen toimia törmäyksessä niin kuin pitäisi. Saman sukupolven 2.0-litraisissa nelisylinterisissä Drive-E-dieseleissä imujärjestelmän karstoittuminen voi kuumentaa imuilmaa niin paljon, että muovinen imusarja sulaa. Silloin moottori voi sammua, ja pahimmillaan moottoritilaan voi syttyä palo. Samoihin moottoreihin tehtiin myöhemmin vielä jäähdytysjärjestelmän ilmausta parantava lisäkorjaus.

Kolmannen sukupolven vuosien 2020–2022 lataushybrideissä ajoakun kennoissa voi olla valmistusvika, jonka vuoksi täyteen ladattu akku voi ylikuumentua ja pahimmillaan syttyä palamaan. Volvo suositteli, ettei tällaista autoa ladata, ennen kuin takaisinkutsun korjaus on tehty. Valtuutettu Volvo-korjaamo näkee valmistenumerosta, kuuluuko auto näihin tai muihin kampanjoihin ja onko korjaukset jo tehty.

Yleisimmät viat sukupolvittain

S60 kestää pääosin hyvin, ja sen heikot kohdat riippuvat ennen kaikkea sukupolvesta ja voimalinjasta.

• 1. sukupolvi (2000–2009): viisisylinterisissä dieseleissä hiukkassuodattimen (myöhemmissä versioissa) ja EGR:n tukkeutuminen lyhyillä matkoilla sekä suuttimien ja turbon kuluminen korkeilla kilometreillä. Nelivetoisissa autoissa kulmavaihde on oma tarkistuskohteensa: jos sen öljy vähenee vuodon tai vähäisen öljymäärän vuoksi, kulmavaihde, sen laakerit tai vaihteiston ja kulmavaihteen välisen liitosholkin urat voivat kulua. Kuuntele koeajossa hurinaa ja varmista, että neliveto myös todella toimii. Varhaisissa bensiiniyksilöissä (n. 2000–2001) esiintyi kaasuläpän toimilaitteen (ETM) oireita, jotka näkyivät tehon katoiluna. Viisisylinterisissä bensiineissä (2.4, 2.4T, 2.5T ja T5) huohotinjärjestelmän öljynerotin voi tukkeutua etenkin lyhyissä pakkasajoissa, jolloin kampikammion paine nousee ja moottori alkaa vuotaa öljyä tiivisteistään.
• 2. sukupolvi (2010–2018): viisisylinterisissä dieseleissä samat pakokaasulaitteiston tukkeutumat kuin edeltäjässä. Noin vuodesta 2014 tulleiden 2.0-litraisten Drive-E-dieselien (VEA) imusarjan nokeentumista on korjattu päivittämällä moottorinohjausta ja osassa autoja muuttamalla EGR-jäähdytystä. Näissä moottoreissa on lisäksi määrävälein uusittava jakohihna, jonka vaihto on huomioitava kuluerä. Vuodesta 2014 valmistetuissa Drive-E-dieseleissä jakohihnan ja apulaitehihnan vaihtoväli on 150 000 km, ja aikarajan näkee huoltokirjasta. Sensus-tietoviihdejärjestelmässä voi esiintyä toimintahäiriöitä.
• Automaattivaihteisto: ensimmäisen sukupolven automaatti on viisiportainen momentinmuunninautomaatti. Toisessa sukupolvessa dieseleissä ja T6:ssa on kuusiportainen Geartronic-momentinmuunninautomaatti, kun taas bensiiniversioissa T3, T4 ja T5 sekä 1.6-litraisessa DRIVe- ja D2-dieselissä automaattina oli vuosina 2010–2015 Powershift-kaksoiskytkinvaihteisto. Drive-E-moottoreissa ja kolmannessa sukupolvessa automaatti on jälleen momentinmuunnintyyppinen, tehokkaammissa versioissa kahdeksanportainen. Koeaja automaatti rauhassa ja varmista pehmeät vaihdot – kaksoiskytkinautomaatti vaatii enemmän tarkkaavaisuutta kuin perinteinen momentinmuunninautomaatti.
• 3. sukupolvi (2019–2024): tavallisia tarkistuskohteita ovat ohjelmistohäiriöt ja lyhyttä matkaa ajavan 12 voltin apuakun tyhjeneminen, ja lataushybridissä seurataan ajoakun kuntoa.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Tärkeimmät tarkistuskohteet ovat huoltohistoria, oikean moottorin ja vaihteiston tunnistaminen, huolellinen koeajo sekä takaisinkutsujen tila – toisen sukupolven turvavyö- ja imusarjakampanjoista kolmannen sukupolven lataushybridien ajoakun palovaaraan.

Pyydä huoltokirja ja varmista määräaikaishuollot. Selvitä rekisteriotteesta tarkka moottorikoodi, jotta tiedät, onko dieseli viisi- vai nelisylinterinen. Tutki hiukkassuodattimen ja EGR:n toiminta erityisesti kaupunkiajossa olleessa autossa, ja Drive-E-dieselissä kysy jakohihnan huoltoväli. Nelivetomalleissa kuuntele kulmavaihteen hurinaa ja varmista, että neliveto toimii. Koeajossa testaa automaattivaihteiston pehmeys, kuuntele jousituksesta ja jarruista kuuluvia ääniä ja varmista, että tietoviihdejärjestelmä toimii. Tarkista myös katsastushistoria ja alustan kunto sekä pyydä Volvo-huoltoa katsomaan valmistenumerosta, onko autolle jäänyt avoimia takaisinkutsuja – vuosien 2020–2022 lataushybridissä ennen kaikkea ajoakun kampanja, sillä Volvo suositteli, ettei autoa ladata ennen takaisinkutsun korjausta.

Volvo S60 Suomen talvessa

S60 sopii Suomen talveen, ja nelivetoa on ollut saatavilla kaikissa sukupolvissa.

Neliveto (AWD) on ollut tarjolla useissa moottoriversioissa, ja se tuo lisävarmuutta liukkaalla ja vetokäytössä – etuveto riittää silti useimmille. Talvella dieselin esilämmitys lohkolämmittimellä helpottaa kylmäkäynnistystä, mutta hiukkassuodattimen tukkeutumisen välttämiseksi autolla on ajettava ajoittain riittävän pitkiä matkoja, jotta suodatin ehtii regeneroitua. Kaikissa versioissa on syytä huolehtia akun kunnosta. Lataushybridissä pakkanen lyhentää sähköistä toimintamatkaa ja lisää lämmityksen virrankulutusta.

Tilat ja käytännön mitat

S60 on ennen kaikkea mukava sedan, ei tilaihme: tavaratila on erillisellä luukulla varustettu ja riittävä, mutta käytännöllisyyttä hakevalle sisarmalli V60-farmari on selvästi monikäyttöisempi.

Monen version jarrullinen vetomassa, noin 1 500–1 800 kg, riittää useimpiin peräkärry- ja kevyisiin asuntovaunutarpeisiin. Kun vaunu painaa tämän verran, auton ja vaunun yhteismassa ylittää helposti 3 500 kg, eikä pelkkä B-kortti silloin riitä: tarvitaan B96-merkintä tai BE-kortti. Vetomassa vaihtelee voimalinjan, vetotavan ja vuosimallin mukaan – myös T8-lataushybridin vetomassa voi olla suuri – joten varmista tarkka arvo auton rekisteriotteesta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

S60:n hintahaarukka on leveä, koska myynnissä on kolmen eri sukupolven autoja vuosilta 2000–2024.

Premium-autona S60 maksaa huolloissa ja varaosissa keskivertoautoa enemmän, ja ikääntyvässä yksilössä jousituksen ja elektroniikan korjaukset voivat kasvattaa budjettia. Dieselistä ja T8-lataushybridistä peritään ajoneuvoveron perusveron lisäksi käyttövoimaveroa, kun taas bensiini- ja bensiini-kevythybridiversioista sitä ei peritä. Paljon ajavalle diesel voi silti olla kokonaistaloudellisin valinta. Vero- ja hintatiedot kannattaa katsoa ostohetkellä erikseen, koska ne elävät ajan mittaan.

Käytettynä ensimmäisen sukupolven S60:tä on myynnissä suuntaa-antavasti noin 1 000–5 000 eurolla ja toisen sukupolven autoja noin 4 000–18 000 eurolla kunnon, kilometrien ja voimalinjan mukaan. SPA-sukupolven autot asettuvat noin 27 000–45 000 euroon, ja vähän ajetut viimeiset yksilöt nousevat lähelle 50 000 euroa. Ajantasaisen hintatason näet parhaiten käytettyjen ilmoituksista.

Kenelle S60 sopii?

S60 on luonteva valinta, kun ajomukavuus ja turvallisuus painavat enemmän kuin farmarin tavaratila.

Käytännöllisempiä vaihtoehtoja ovat sisarmalli Volvo V60 ja isompi Volvo V70. Muita saman luokan premium-sedaneja ovat BMW 3-sarja, Audi A4 ja Mercedes-Benz C-sarja.