Renault Master käytettynä

Sukupolvet ja sisarmallit

Suomen käytettyjen Mastereiden valtaosa on kolmatta sukupolvea. Samaa autoa on myyty myös muiden merkkien nimillä, mikä kannattaa tietää hintoja ja varaosia vertaillessa.

Toista sukupolvea (1997–2010) näkee Suomessa vielä jonkin verran, ja sen sisarmalleja olivat Opel Movano ja Nissan Interstar. Kolmas sukupolvi oli tuotannossa vuosina 2010–2024. Vuonna 2014 dieselit päivitettiin Energy dCi -versioiksi, joista osassa on kaksoisturbo, ja vuoden 2019 uudistus toi uuden keulan, uudistetun ohjaamon ja SCR-katalysaattorilla varustetut moottorit. Kolmannen sukupolven sisarmalleja olivat Opel Movano vuoteen 2021 asti ja myöhemmin Interstariksi nimetty Nissan NV400. Vuoden 2021 jälkeen Opel Movano on rakentunut Fiat Ducaton pohjalle eikä ole enää Masterin sisarmalli.

Neljäs sukupolvi tuli myyntiin vuonna 2024. Dieselmoottori on uusi 2.0 Blue dCi, jonka lisävarusteeksi on tarjottu 9-portaista automaattia, ja täyssähköiseen E-Techiin on ollut valittavana kaksi akkukokoa. Valtaosa neljännen sukupolven autoista on etuvetoisia, mutta raskaampiin käyttötarkoituksiin on tehty myös takavetoisia versioita. Sisarmalli on uusi Nissan Interstar.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Käytännössä jokainen käytetty Master on diesel, ja kolmannen sukupolven dieselmoottori on aina 2.3 dCi. Valinta koskee siis lähinnä tehoa, vuosimallia ja huoltohistoriaa.

Monelle sopivin: vuoden 2019 uudistuksen jälkeinen 2.3 dCi (135–180 hv) jaksaa täydelläkin kuormalla, ja Euro 6 -tekniikkaan kuuluu AdBlue-järjestelmä. Vanhemmissa kolmannen sukupolven autoissa tehot ovat noin 100–170 hv: heikoin versio riittää kevyeen jakeluun, mutta raskas kuorma tai perävaunu kaipaa enemmän tehoa.

Harkiten: kaksoisturbollisen version ahtojärjestelmä on yksiturboista monimutkaisempi, joten turbojen kunto kannattaa varmistaa korkeilla kilometreillä. Toisen sukupolven 2.5 dCi on vääntävä mutta jakohihnallinen. Neljännen sukupolven 2.0 Blue dCi:stä ei vielä ole pitkän aikavälin kokemuksia. Kolmannen sukupolven sähköistä Masteria myytiin Suomessa vähän, ja noin 120–200 kilometrin WLTP-toimintamatkansa vuoksi se sopii vain lyhyeen ja ennustettavaan ajoon. Neljännen sukupolven E-Techin suuremmalla akulla valmistajan ilmoittama WLTP-toimintamatka on jopa 460 km.

Diesel ei sovi pelkkään lyhytmatka-ajoon: hiukkassuodatin ja EGR tukkeutuvat jakeluajossa, jossa moottori ei ehdi lämmetä.

Etuveto vai takaveto

Kolmannen sukupolven Masteria myytiin sekä etu- että takavetoisena, ja vetotapa kertoo, millaiseen työhön auto on alun perin hankittu.

Etuvetoinen Master on yleisempi. Sen matala lattia helpottaa lastaamista, ja tyhjänäkin paino lepää vetävien pyörien päällä. Takavetoinen versio on tehty raskaampaan käyttöön: sitä saa paripyörin ja suuremmin kokonaismassoin, ja alustaohjaamona se on yleinen esimerkiksi kuorma- ja kippilavojen alla.

Yli 3 500 kilon kokonaismassainen tavarankuljetusversio on rekisteröity kuorma-autoksi (N2). Sen kuljettamiseen tarvitaan vähintään C1-ajo-oikeus. Toukokuussa 2026 C1-vaatimukseen tuli poikkeus: sähkö- tai kaasukäyttöistä, enintään 4 250 kilon tavarankuljetusautoa saa kuljettaa B-kortilla, joka on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Kuorma-auton nopeusrajoitus on 80 km/h, ja kaupallisessa tavarankuljetuksessa autossa on pääsääntöisesti käytettävä ajopiirturia. Yli 3,5 tonnin matkailuautoksi rakennettu Master on puolestaan M1-luokan matkailuauto, mutta sekin vaatii C1-ajo-oikeuden. Tarkista siksi ajoneuvoluokka ja kokonaismassa rekisteriotteesta ennen kuin ihastut paripyöräiseen yksilöön.

Vaihteistona on lähes aina 6-vaihteinen manuaali. Osaan versioista oli tarjolla Quickshift-robottivaihteisto, joka vaihtaa automaattisesti mutta tuntuu nykivämmältä kuin perinteinen automaatti.

Luotettavuus ja katsastus

Masterin 2.3 dCi ja korirakenne kestävät huollettuina suuria kilometrimääriä, mutta työauton luotettavuus määräytyy enemmän sen käytöstä kuin merkistä.

Raskaasti kuormattu, paljon tyhjäkäynnillä seissyt tai jatkuvasti lyhyitä matkoja ajanut yksilö on kulunut aivan eri tavalla kuin maantiellä tasaisesti ajettu. Katsastuksessa pakettiautojen huomautukset kohdistuvat tyypillisesti jarruihin, jarruputkien ruosteeseen ja alustan niveliin, jotka kuluvat kuormakäytössä nopeasti.

Suomessa kolmannen sukupolven Mastereihin on tehty useita kampanjoita polttoainevuodon riskin vuoksi. Polttoaineputki voi hangata moottoria vasten ja alkaa vuotaa, ja kampanjoissa vaurioituneet putket on vaihdettu ja suojattu. Vuonna 2022 osaan autoista vaihdettiin lisäksi polttoainekisko, joka saattoi vuotaa. Muut kolmannen sukupolven kampanjat ovat koskeneet muun muassa istuinten kiinnitystukia (2010), koska turvavyö ei välttämättä olisi pysynyt kiinni törmäyksessä, ja varapyörän kiinnitysvinssin akselia (2011), jonka murtuessa varapyörä saattoi irrota. Vuonna 2021 kampanjassa tarkastettiin takajarrusylinteri. Renault-huolto näkee valmistenumerosta, koskeeko jokin kampanja tätä yksilöä ja onko korjaus tehty.

Pakettiautoista ei laadita henkilöautojen tapaista mallikohtaista katsastusvertailua, joten Masterin todellisesta kunnosta kertoo parhaiten yksilön oma katsastushistoria. Pyydä se nähtäväksi ennen kauppaa. Traficomin katsastustilasto on hyödyllistä taustatietoa lähinnä henkilöautoja vertailtaessa. Pakettiautoksi rekisteröidyn Masterin ensimmäinen määräaikaiskatsastus on viimeistään neljän vuoden kuluttua käyttöönotosta, kun taas kuorma-autoksi rekisteröity yli 3,5 tonnin versio katsastetaan ensimmäisen kerran vuoden kuluttua käyttöönotosta ja siitä eteenpäin vuosittain.

Yleisimmät viat

Masterin tyypilliset viat liittyvät 2.3 dCi -dieselin polttoaine- ja ahtojärjestelmään sekä kovan työkäytön kulumiseen.

• Suuttimet: 2.3 dCi:n suuttimet voivat syöpyä ja jumiutua sylinterinkanteen, jolloin niiden irrotus on työläs ja kallis. Kulunut suutin oireilee nakutuksena, epätasaisena käyntinä, savutuksena ja käynnistysvaikeuksina.
• Jakoketju: 2.3 dCi:ssä on jakoketju, joka kestää huollettuna pitkään mutta venyy, jos öljynvaihtovälejä on pidennetty tai öljy on ollut väärää. Varoitusmerkki on kalina kylmäkäynnistyksessä.
• Turbo, EGR ja hiukkassuodatin: turbojen viat korkeilla kilometreillä, EGR:n ja hiukkassuodattimen tukkeutuminen jakeluajossa sekä uudemmissa autoissa AdBlue-järjestelmän häiriöt.
• Voimansiirto: kytkin ja kaksimassavauhtipyörä kuluvat kuormassa ja kaupunkiajossa, ja manuaalivaihteiston laakereista voi alkaa kuulua ulinaa.
• Alusta ja kori: jarrut, jarruputket, iskunvaimentimet ja ohjauksen nivelet kuluvat nopeasti. Vanhemmissa yksilöissä ruostetta kertyy tyypillisesti helmoihin, ovien alareunoihin ja liukuoven kiskon ympärille.
• 2. ja 4. sukupolvi: iäkkäissä toisen sukupolven autoissa korostuvat turbo, vaihteisto, sähköviat ja ruoste. Vuonna 2024 alkaneen neljännen sukupolven kestävyydestä ei ole vielä pitkän aikavälin tietoa.

Mitä tarkistaa – työauto ja arvonlisävero

Masteria ostaessa ratkaisevat kolme asiaa: moottorin kunto, työkäytön jäljet ja se, miten arvonlisävero näkyy hinnassa. Kolmannen sukupolven autosta pyydä Renault-huoltoa varmistamaan valmistenumerolla, että polttoainevuodon riskin vuoksi tehdyt kampanjat on hoidettu.

Pyydä huoltohistoria ja katso öljynvaihtovälit, sillä ne kertovat jakoketjun kohtalosta enemmän kuin mikään muu. Käynnistä moottori kylmänä, kuuntele ketjun kalinaa ja suuttimien nakutusta ja seuraa, savuttaako pakoputki. Tarkista koeajolla kytkimen tarttumiskohta ja kuuntele vaihteiston ääniä. Quickshift-yksilössä varmista, että vaihdot tulevat ilman nykäyksiä myös lämpimänä. Tutki kuormatilan lattia, sivuseinät ja liukuoven kisko sekä nostimella jarruputket ja alusta.

Pakettiautoksi rekisteröity Master myydään käytettynä usein arvonlisäverollisena, ja vähennykseen oikeutettu yritys voi vähentää veron. Kauppiaan marginaaliverotettuna myymästä Masterista vähennettävää veroa ei kuitenkaan ole. Jos autossa on istuimia myös etuistuinrivin takana, kuten miehistöohjaamollisessa versiossa, se on verotuksessa kaksikäyttöauto. Silloin vähennys on mahdollinen vain, jos auto on hankittu yksinomaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Yksityisostajan kannattaa verrata keskenään vain hintoja, jotka on ilmoitettu samalla tavalla joko arvonlisäverollisina tai verottomina. Tarkista lopuksi rekisteriotteesta kokonaismassa ja istumapaikat.

Talvi ja kuormaus

Etuvetoinen Master pärjää talvella tyhjänäkin kohtuullisesti, koska moottorin paino on vetävien pyörien päällä. Takavetoinen kaipaa liukkaalla kuormaa.

Kuorman sijoittelulla on suuri vaikutus: painavin tavara sidotaan akselivälille ja mahdollisimman alas, eikä rekisteriin merkittyä kantavuutta ylitetä. Talvirenkaiksi valitaan pakettiautolle tarkoitetut, kantavuudeltaan riittävät renkaat, ja paripyöräisessä takavetoisessa niiden kunto korostuu entisestään. Pakkasaamuina moottorinlämmitin helpottaa dieselin käynnistystä ja säästää moottoria kylmänä ajamisen kulumiselta. Ison ohjaamon lämmitys ja tuulilasin sulatus hoituvat sisätilanlämmittimellä. Sähköisessä E-Techissä ohjaamon esilämmitys kannattaa ajastaa latauksen ajalle, sillä pakkanen lyhentää toimintamatkaa selvästi. Korkea kori on tuuliherkkä, mikä korostuu liukkaalla.

Tilat ja hyötykuorma

Kolmannen sukupolven Masteria tehtiin neljällä pituudella ja kolmella korkeudella, ja kuormatilan koko sekä kantavuus riippuvat paljon versiosta. Suurimmat umpikoriversiot ovat kokoluokan tilavimpia.

Lisäksi tarjolla oli alustaohjaamoja, kuormalavallisia versioita ja matkustajaversioita, joiden arvot poikkeavat taulukosta. Master on myös useiden eurooppalaisten valmistajien matkailuautojen pohja, ja matkailuautossa asuinosan kunto ja kosteusvauriot ovat oma tarkastuskohteensa. Kantavuus on aina tarkistettava yksilön rekisteriotteesta, sillä pelkkä mallinimi ei kerro siitä juuri mitään.

Kulut ja verotus

Masterin hankintahinta on kokoluokassaan maltillinen. Isoimmat kuluerät tulevat dieselin polttoainejärjestelmästä ja kovassa käytössä kuluvista osista.

Käyttövoimaveroa maksetaan sekä dieselistä että sähköisestä E-Techistä. Pakettiautoksi rekisteröidyssä Masterissa se lasketaan pakettiautojen matalan taksan mukaan, joka on dieselille ja sähkölle sama ja jää paljon henkilöauton tasoa pienemmäksi. Takaistuimilla varustetun kaksikäyttöauton käyttövoimavero lasketaan kuitenkin henkilöauton tapaan, ja kuorma-autoksi rekisteröityä raskasta versiota koskevat omat sääntönsä. Ajantasaiset määrät kannattaa tarkistaa Traficomilta. Huolloissa on hyvä varautua suuttimiin, kytkimeen ja kaksimassavauhtipyörään sekä jarruihin ja renkaisiin, jotka kuluvat kuormassa henkilöautoa nopeammin.

Hintahajonta on suuri. Kolmannen sukupolven umpipakettiautoja saa suuntaa-antavasti noin 7 000–40 000 eurolla iän, kilometrien, koon ja varustelun mukaan, ja haarukan yläpäässä ovat viimeisten vuosimallien vähän ajetut yksilöt. Vertaa hintoja samalla veroperusteella: osa pakettiautoista myydään alv 0 % -hintaan ja osa arvonlisäverollisena. Neljännen sukupolven autot ja matkailuautoiksi rakennetut yksilöt hinnoitellaan yleensä tätäkin korkeammalle. Ajantasainen hintataso selviää ilmoitussivustoilta.

Kenelle Master sopii?

Master on ensisijaisesti työkalu: iso, monikäyttöinen ja kohtuuhintainen pakettiauto yrittäjälle tai yksityiselle, joka jaksaa tarkastaa käytetyn työauton huolella.

Etuvetoinen umpikori on järkevä valinta jakeluun, remonttitöihin ja muuttoihin, takavetoinen raskaampaan kuormaan ja korirakenteiden alustaksi. Lähin verrokki on Fiat Ducato, joka on samoin etuvetoinen ja matkailuautojen pohjana vielä yleisempi. Mercedes-Benz Sprinter ja Volkswagen Crafter ovat vaihtoehtoja ostajalle, joka painottaa raskaampaa käyttöä ja vahvaa jälleenmyyntiarvoa.