Renault Scénic käytettynä

Kaksi eri autoa samalla nimellä

Käytettyjen autojen ilmoituksissa nimellä Scenic kulkee kaksi keskenään täysin erilaista autoa.

Tila-auto Scénic (1996–2022) on tämän sivun aihe: korkea, muunneltava polttomoottorinen perheauto, jota myytiin neljänä sukupolvena ja myös pidempänä seitsenpaikkaisena Grand Scénicinä.

Scenic E-Tech Electric (2024–) on kokonaan eri auto. Se on täyssähköinen katumaasturi, joka rakentuu Renaultin sähköautoalustalle – samalle, jolle myös sähköinen Mégane E-Tech perustuu. Tuotantomalli esiteltiin syksyllä 2023 ja myynti alkoi vuonna 2024. Akkuvaihtoehtoja on kaksi: noin 60 kilowattitunnin akulla WLTP-toimintamatkaksi on ilmoitettu noin 420 kilometriä ja isommalla, noin 87 kilowattitunnin akulla yli 620 kilometriä. Auto valittiin Vuoden Autoksi Euroopassa 2024 – sama tunnustus, jonka alkuperäinen tila-auto sai vuonna 1997.

Yhteistä näillä kahdella on nimi ja Renault-merkki, ei tekniikka, kori eikä käyttötarkoitus. Ilmoituksista ne erottaa vuosimallista ja käyttövoimasta: vuoden 2023 tai sitä vanhempi bensiini- tai dieselkäyttöinen Scenic on tila-auto ja vuodesta 2024 eteenpäin sähköllä kulkeva Scenic on E-Tech-katumaasturi. Tällä sivulla kerrottu tieto vioista, moottoreista ja tiloista koskee tila-autoa.

Sukupolvet ja Grand Scénic

Tila-auto Scéniciä tehtiin neljä sukupolvea. Ensimmäinen myytiin aluksi nimellä Mégane Scénic, ja pelkkä Scénic-nimi vakiintui vasta vuoden 1999 kasvojenkohotuksessa.

Malli esiteltiin vuonna 1996 Méganen alustalle rakennettuna korkeana perheautona, ja sen ympärille syntyi koko kompaktien tila-autojen luokka. Toinen sukupolvi (2003–2009) toi mallistoon pidemmän Grand Scénicin vuonna 2004, kolmas sukupolvi (2009–2016) sai merkittävän kasvojenkohotuksen vuonna 2012, ja neljäs sukupolvi (2016–2022) siirtyi ulkonäöltään selvästi katumaasturimaisempaan suuntaan isoine vanteineen. Tila-auton tuotanto päättyi vuonna 2022, kun kysyntä oli siirtynyt katumaastureihin.

Grand Scénic on noin 23 senttimetriä tavallista pidempi, ja siinä on kolmas istuinrivi, joka taittuu tarvittaessa tavaratilan lattiaan. Neljännen sukupolven aikana Grandia myytiin myös viisipaikkaisena pelkän lisätilan vuoksi, joten paikkaluku kannattaa tarkistaa yksilön rekisteriotteesta eikä olettaa nimen perusteella. Ensimmäisen sukupolven aikaan myytiin myös nelivetoista Scénic RX4:ää, jota näkee Suomessa enää satunnaisesti.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Scénicin tunnetuin moottori on 1.5 dCi -diesel, joka hyväkuntoisena on halpa ajaa, mutta Suomen liikenteessä yleisimpiä ovat kahden ensimmäisen sukupolven vapaasti hengittävät bensiinit.

Suositeltavat: 1.5 dCi on pitkän matkan taloudellinen perusvalinta, mutta yksilön ikä ratkaisee – kolmannen sukupolven varhaisissa autoissa käytetyt suuttimet ovat osoittautuneet vikaherkemmiksi kuin vuoden 2012 jälkeiset, joten uudempi tai suuttimiltaan uusittu yksilö on turvallisempi. Isompaa vääntöä kaipaavalle 1.6 dCi vetää täyttä autoa selvästi rennommin. Bensiinipuolella kolmannen sukupolven vapaastihengittävä 1.6 16V on mutkaton ja edullisesti korjattava, ja neljännen sukupolven 1.3 TCe on rakenteeltaan kypsempi kuin sitä edeltänyt pienempi turbomoottori.

Harkiten: 1.2 TCe (kolmas sukupolvi) on ajettavuudeltaan miellyttävä, mutta siinä on esiintynyt jakoketjun ongelmia ja runsasta öljynkulutusta – pyydä öljynkulutushistoria ja tieto mahdollisesta jakoketjun uusinnasta. Neljännen sukupolven 1.7 Blue dCi on tehokas ja hiljainen, mutta sen AdBlue-järjestelmä on ollut vikaherkkä. Vältä lyhytmatka-ajossa: kaikki dieselit – hiukkassuodatin ja EGR eivät kestä pelkkiä kylmiä kaupunkilenkkejä. Vanhimmissa yksilöissä vastaan tulee vielä 1.9 dCi, jonka suuttimet ovat tunnettu kuluerä.

Kahden ensimmäisen sukupolven yleisimmät moottorit ovat 1.6 16V ja toisessa sukupolvessa myös 2.0 16V. Niitä pidetään kestävinä, ja ne ovat edullisia korjata. Kummassakin on jakohihna: 1.6:n vaihtoväli on Renault'n ohjeen mukaan yleensä 120 000 km tai viisi vuotta, ja 2.0:n hihna vaihdetaan suunnilleen samoin välein, mutta oikea väli kannattaa tarkistaa huoltokirjasta. Omistajia ovat vaivanneet etenkin hajoavat sytytyspuolat ja 1.6:n nokka-akselin säätimen häiriöt. Toisen sukupolven bensiineihin sai nelivaihteisen DP0-automaatin, jonka magneettiventtiilit ja painesäätö ovat tunnettuja vikakohteita. Nykiminen kylmänä ja vaihteiston vikavalo ovat varoitusmerkkejä, ja säännöllinen öljynvaihto pidentää vaihteiston ikää. Kolmannen sukupolven yleisin bensiini on vuosien 2009–2012 1.4 TCe (130 hv), ketjullinen turbomoottori, jolle ei ole kertynyt 1.2 TCe:n kaltaista vikamainetta.

Vuodesta 2018 neljänteen sukupolveen tarjottiin myös 1.5 dCi Hybrid Assist -versiota. Kyse on kevythybridistä: 48 voltin järjestelmä avustaa dieselmoottoria ja pienentää kulutusta hieman, mutta auto ei kulje pelkällä sähköllä. Sitä ei siis pidä sekoittaa lataushybridiin.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Scénic ei ole luotettavuusvertailujen kärkeä, ja katsastuksessa se hylätään selvästi ikäluokkaa useammin – mutta kunto ja huoltohistoria erottelevat yksilöt toisistaan enemmän kuin vuosimalli.

Mallin heikkoudet ovat luonteeltaan enemmän kiusallisia kuin auton romuttavia: sähkölaitteet, anturit ja apulaitteet aiheuttavat vikoja useammin kuin moottorin tai korin perusrakenne. Saksalaisissa katsastustilastoissa Scénic on sijoittunut ikäluokkansa vertailuissa toistuvasti heikompaan päähän, mikä kertoo mallin yleisestä vikatasosta – ei siitä, että jokainen yksilö olisi ongelma.

Suomessa kuva on sama. Traficomin katsastustilastossa Scénic on nimellä Mégane Scénic. Vuosina 2005–2007 käyttöön otetuista toisen sukupolven autoista on hylätty yli puolet, vaikka niillä on ajettu ikäluokkaa vähemmän. Koko ikäluokasta hylätään samoina vuosina selvästi pienempi osuus. Vuoden 2008 autot ovat lähellä ikäluokan tasoa. Kolmannen sukupolven vuosien 2010–2012 autoista on hylätty lähes joka toinen, huomattavasti useampi kuin ikäluokasta keskimäärin, ja niillä on ajettu suunnilleen ikäluokan verran. Hylkäyksen syinä toistuvat etuakselisto, ohjausnivelet ja -tangot, jousitus ja vanhemmissa autoissa seisontajarru. Auton oma katsastushistoria täydentää kuvaa, ja samat huomautukset vuodesta toiseen ovat varoitusmerkki.

Yleisimmät viat sukupolvittain

Vikojen painopiste siirtyy sukupolvittain: vanhoissa autoissa vaivat ovat sähköisiä, uudemmissa voimalinjan ja pakokaasunpuhdistuksen ympärillä.

• 1. sukupolvi (1996–2003): johtosarjan ja moottorinohjauksen viat sekä yleinen sähköinen hauraus. Näin vanhassa autossa kunto ja ruostetilanne ratkaisevat kaiken muun.
• 2. sukupolvi (2003–2009): mallin sähköisin sukupolvi. Renault-kortin ja kortinlukijan toimintahäiriöt ovat klassikko, samoin mittariston pimeneminen erityisesti vuosien 2004–2005 autoissa. Lisäksi ikkunannostimien, keskuslukituksen ja sähköisen seisontajarrun oikut toistuvat. Dieselissä 1.9 dCi:n suuttimet ja polttoaineen paineensäädin ovat tunnettuja vikakohteita.
• 3. sukupolvi (2009–2016): 1.2 TCe -bensiinin jakoketjuongelmat ja öljynkulutus ovat merkittävin yksittäinen riski. 1.5 dCi:ssä varhaisten yksilöiden suuttimet ja turbon säätösiivistön jumiutuminen vaivaavat etenkin lyhyttä matkaa ajaneita. 1.6 dCi:n jakoketju voi venyä suurilla kilometreillä. Tuulilasin alareunan vedenpoistokanavien tukkeutuminen päästää vettä sisätiloihin.
• 4. sukupolvi (2016–2022): 1.7 Blue dCi -moottorin AdBlue- ja pakokaasunpuhdistusjärjestelmä antaa vikailmoituksia ja voi pudottaa auton varatilaan. Anturit ja AdBlue-pumppu ovat tyypillisiä syitä. Kaksoiskytkinautomaatti EDC vaatii oman huomionsa (ks. alla).
• Läpi mallisarjan: panoraamakaton vedenpoistokanavat tukkeutuvat ja päästävät vettä sisään. Takajousten katkeaminen on raportoitu vaivaksi myös vähän ajetuissa autoissa. Ilmastoinnin viat ovat tavallisia ikääntyneissä yksilöissä.

Kolmannesta sukupolvesta lähtien osa autoista on varustettu EDC-kaksoiskytkinautomaatilla. Scénicin yleisin EDC, muun muassa 1.5 dCi:n yhteydessä, on kuivakytkiminen rakenne, jossa on raportoitu nykimistä liikkeellelähdössä, epäröintiä ja kovia vaihdoksia. Tarkka vaihteistotyyppi kannattaa varmistaa moottorin ja vuosimallin mukaan. Korjaukset ovat kalliita suhteessa auton arvoon, joten koeajolla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota juuri hitaaseen ajoon ja liikkeellelähtöön. Manuaalivaihteisessa Scénicissä tätä riskiä ei ole.

Renault-kortti ja sähköviat

Scénicin maineikkain vaiva ei ole moottorissa vaan taskussa: avaimen korvannut Renault-kortti ja sen lukija ovat toisen sukupolven tunnetuin ongelmakohta.

Renault siirtyi varhain kortilliseen käynnistysjärjestelmään, jossa perinteisen avaimen tilalla on luottokortin kokoinen kortti. Ikääntyessään kortin elektroniikka ja paristo heikkenevät, ja auton kortinlukija tai sen antenni voi vikaantua. Oireet alkavat tyypillisesti satunnaisina: auto ei tunnista korttia ensimmäisellä yrityksellä, käynnistys vaatii kortin painamista lukijaa vasten, ja lopulta auto ei käynnisty lainkaan. Koska vika etenee vähitellen, myyjä saattaa vilpittömästikin pitää sitä pikkujuttuna.

Käytettyä ostaessa kannattaa tehdä kolme asiaa: pyytää molemmat kortit ja kokeilla auton käynnistämistä kummallakin, kokeilla käynnistämistä useita kertoja peräkkäin, ja kysyä, onko kortti tai lukija jo kertaalleen uusittu. Varakortin puuttuminen on erikseen huomionarvoinen asia, sillä uuden kortin hankkiminen ja ohjelmointi ei ole halpaa.

Muista sähkövioista (ks. viat sukupolvittain) sähköinen seisontajarru on suomalaisten omistajien kokemuksissa mainittu erityisen herkäksi juuri talvipakkasilla. Nämä viat eivät yleensä pysäytä autoa, mutta ne maksavat korjattaessa suhteessa auton arvoon paljon – siksi ostotarkastuksessa kannattaa lukea vikamuisti ja kokeilla järjestelmällisesti kaikki sähkötoiminnot läpi.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Scénicissä ostotarkastuksesta on tavallista enemmän hyötyä: vikojen kirjo on laaja, mutta ne myös näkyvät testerillä ja koeajossa.

Aloita huoltokirjasta ja selvitä jakopään historia moottorin mukaan. Esimerkiksi 1.5 dCi:ssä on jakohihna, jonka vaihtoväli on Renault'n ohjeessa versiosta riippuen 120 000–160 000 km tai viidestä kuuteen vuotta. Varhaisiakin katkeamisia on raportoitu, joten väliä ei kannata venyttää. 1.6 dCi:ssä taas on jakoketju – laiminlyötynä seuraukset ovat kummassakin kalliita. Kokeile Renault-kortit edellä kuvatulla tavalla ja tarkista vikamuisti testerillä ennen kauppaa – Scénicissä se on poikkeuksellisen tärkeää.

Tunnustele panoraamakaton alta ja matkustamon lattiamattojen alta kosteutta, sillä tukkeutuneet vedenpoistokanavat ovat mallin tuttu vaiva. Katso takajouset silmämääräisesti ja kuuntele koeajossa kolinat, sillä juuri etuakselisto, ohjausnivelet ja jousitus johtavat Scénicin katsastuksessa useimmin hylkäykseen. Dieselissä kysy ajoprofiili ja varmista, ettei hiukkassuodattimen tai pakokaasunpuhdistuksen merkkivaloja pala, ja 1.7 Blue dCi -yksilössä kysy erikseen AdBlue-järjestelmän korjaushistoriaa. Bensiiniyksilössä, erityisesti 1.2 TCe:ssä, pyydä tieto öljynkulutuksesta ja jakoketjun kunnosta. Automaattivaihteisessa koeaja tietoisesti ruuhkanopeuksilla.

Renault Scénic Suomen talvessa

Talvessa Scénic pärjää tilavana perheautona hyvin, mutta juuri pakkasella sen sähköiset heikkoudet tulevat esiin herkimmin.

Iso lasipinta-ala ja korkea istuma-asento auttavat pimeillä talvikeleillä, ja korkeaan koriin lapset on helppo nostaa paksuissa haalareissa. Kylmä kuitenkin korostaa akun, kortinlukijan ja sähköisen seisontajarrun heikkouksia – akun kunto kannattaa tarkastuttaa ennen talvea, sillä heikko akku saa ikääntyvän auton elektroniikan käyttäytymään arvaamattomasti.

Moottorinlämmitin on dieselissä hyvin suositeltava etenkin kovilla pakkasilla: se helpottaa kylmäkäynnistystä sekä vähentää kylmän moottorin kulutusta ja kulumista. Sisätilanlämmitin taas lämmittää suuren matkustamon ja sulattaa lasit valmiiksi, mikä isossa korissa on tuntuva mukavuusetu. Dieselin hiukkassuodatin regeneroituu talvella lyhyillä matkoilla huonommin.

Tilat ja käytännön mitat

Tilatehokkuus on Scénicin vahvin argumentti: kori on korkea, penkit muunneltavia ja tavaratila poikkeuksellisen käyttökelpoinen mittoihinsa nähden.

Neljännen sukupolven viisipaikkaisessa Scénicissä tavaratilaa on runsaat 500 litraa, ja Grand Scénicissä kolmas rivi taitettuna päästään selvästi sen yli. Kun kaikki seitsemän paikkaa ovat käytössä, tavaratilaa jää reilut 200 litraa – vähän, mutta enemmän kuin monessa kilpailijassa. Takapenkit ovat perinteisesti olleet yksittäin liikuteltavia ja kaadettavia, mikä tekee kuorman ja matkustajien yhdistelemisestä joustavaa.

Vanhemmat sukupolvet ovat ulkomitoiltaan pienempiä – toisen sukupolven Scénic on noin 4 260 millimetriä ja Grand Scénic noin 4 490 millimetriä pitkä. Jarrullinen vetomassa on toisessa ja kolmannessa sukupolvessa useimmissa versioissa noin 1 250–1 300 kiloa ja neljännessä sukupolvessa noin 1 500–1 850 kiloa. Neljännen sukupolven raskaimman vaunun kanssa yhdistelmän kokonaismassa ylittää B-kortin 3 500 kilon rajan, jolloin tarvitaan B96- tai BE-ajo-oikeus. Tavaratilaluvut ja vetomassat vaihtelevat sukupolven ja varustelun mukaan, joten tarkista kyseisen yksilön arvot rekisteriotteesta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Scénic on halpa ostaa, kohtuullinen ajaa ja huono sijoitus – arvonalenema on nopea, mikä on käytetyn ostajan etu.

Varaosat ovat edullisia ja saatavuus hyvä, ja dCi-moottorit ovat maantiellä aidosti taloudellisia. Kalliit yllätykset tulevat harvoin arjen huolloista ja lähes aina samoista suunnista: sähkövioista, jakoketjusta, kaksoiskytkinautomaatista tai dieselin pakokaasunpuhdistuksesta. Siksi hieman kalliimpi mutta huoltohistorialtaan aukoton yksilö on Scénicissä lähes aina halvempi kokonaisuus kuin edullisin tarjolla oleva.

Käyttövoimaveron osalta sääntö on yksinkertainen: bensiinikäyttöisestä Scénicistä sitä ei peritä, dieselistä peritään perusveron lisäksi. Kevythybridiksi luokiteltu 1.5 dCi Hybrid Assist on tässä yhtä lailla diesel. Veron määrän näkee Traficomin sivuilta tai omasta verolipusta.

Toisen sukupolven Scénicin saa käytettynä suuntaa-antavasti noin 1 000–4 000 eurolla ja kolmannen sukupolven auton noin 2 000–9 000 eurolla iän, kilometrien ja kunnon mukaan. Neljännen sukupolven tila-autoja on tarjolla vähän, ja ne maksavat runsaat 10 000 euroa. Sähköinen Scenic E-Tech maksaa käytettynäkin yli 30 000 euroa, joten hinta erottaa sen ilmoituksissa tila-autosta. Koska tila-auton arvo laskee nopeasti, saman rahan voi usein käyttää yhtä hyvin uudempaan sukupolveen kuin vanhemman huippuvarusteltuun versioon – katso tuoreet pyyntihinnat ilmoitussivustoilta ja vertaa mieluummin yksilöiden kuntoa kuin varustelistoja.

Kenelle Scénic sopii?

Scénic sopii perheelle, joka arvostaa tilaa ja muunneltavuutta enemmän kuin merkin luotettavuusmainetta – ja joka jaksaa etsiä hyväkuntoisen yksilön sen sijaan että ostaisi halvimman.

Scénicillä saa ison sisätilan halvalla, ja Grand Scénicissä on seitsemän paikkaa. Luotettavuutta painottavalle on vaihtoehtoja: Volkswagen Touran on kypsempi ja arvonsa paremmin pitävä seitsenpaikkainen, Ford C-Max on ajettavuudeltaan henkilöautomaisin tästä joukosta, ja Opel Zafira kilpailee samalla edullisella hintatasolla. Isompaa ja pitkien matkojen tila-autoa etsivälle Ford Galaxy on luonteva askel ylöspäin.