Renault Zoe käytettynä

Yleiskuva: Euroopan sähköauton pioneeri

Zoe esiteltiin vuonna 2012 yhtenä ensimmäisistä varteenotettavista sähköisistä pikkuautoista, ja siitä kasvoi vuosien saatossa Euroopan myydyin sähköauto. Tuotanto päättyi keväällä 2024, ja seuraajaksi tuli retrohenkinen Renault 5 E-Tech.

Zoe on viisiovinen, etuvetoinen sähköhatchback, joka rakentuu Renaultin B-segmentin pikkuauton pohjalle sähkökäyttöön muokattuna. Siitä tuli monen suomalaisen ensimmäinen sähköauto. Mallia myytiin pitkään ja monella eri akku- ja moottoriyhdistelmällä, joten käytettyä valitessa versioiden erot ovat suuret. Luonteeltaan Zoe on rauhallinen kaupunkiauto, ei urheilullinen.

Sukupolvet ja akkuversiot (22 / 41 / 52 kWh)

Zoeta myytiin kolmella akkukoolla: alkuperäinen 22 kWh (2012–2016), välivaiheen 41 kWh:n Z.E. 40 (2016–2019) ja uudistuksen 52 kWh:n Z.E. 50 (2019–2024). Toimintamatka kasvoi jokaisen askeleen myötä tuntuvasti.

Zoe pysyi läpi tuotantonsa yhtenä mallina, jota uudistettiin matkan varrella – varsinaista uutta sukupolvea ei tehty. Ensimmäisen aikakauden autoja (2012–2019) tarjottiin ensin 22 kWh:n akulla ja moottorivaihtoehdoilla, joista uudempi R90-kone tuotti noin 68 kW. Vuonna 2016 tuli 41 kWh:n Z.E. 40 -akku, joka lähes kaksinkertaisti käytännön matkan. Vuoden 2019 laaja uudistus toi 52 kWh:n Z.E. 50 -akun sekä tehokkaamman R135-moottorin (100 kW / 135 hv), jonka rinnalle jäi R110 (80 kW). Samalla ohjaamo uudistettiin ja tarjolle tuli vihdoin CCS-pikalataus lisävarusteena. Alla olevat lukemat sekoittavat vanhempaa NEDC- ja uudempaa WLTP-mittausta, joten ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Mikä versio kannattaa – ja mitä välttää

52 kWh:n Z.E. 50 (2019–2024) on useimmille järkevin valinta: pisin toimintamatka, uudistettu ohjaamo ja mahdollisuus CCS-pikalataukseen. Ratkaisevinta ei silti ole akkukoko vaan akun omistus ja kunto.

Suositeltavat: 52 kWh:n Zoe kattaa arjen mukavasti ja soveltuu satunnaisiin pidempiin matkoihin, kunhan yksilössä on CCS-lataus. 41 kWh:n Z.E. 40 on hyvä tasapaino hinnan ja toimintamatkan välillä puhtaaseen kaupunkikäyttöön.

Harkiten: alkuperäinen 22 kWh sopii vain lyhyisiin päivittäisiin matkoihin, ja sen akku on tyypillisesti ehtinyt heiketä eniten. Vältä yllätyksiä: Zoeta ei kannata ostaa selvittämättä, onko akku omistuksessa vai vuokralla ja onko autossa CCS-pikalataus – nämä kaksi asiaa vaikuttavat kokonaiskustannukseen ja käytettävyyteen enemmän kuin mikään muu.

Toimintamatka ja lataus

52 kWh:n Zoen WLTP-toimintamatka on noin 380–395 km, 41 kWh:n version vanha NEDC-lukema noin 400 km (käytännössä noin 300 km) ja alkuperäisen 22 kWh:n auton selvästi lyhyempi. Käytännön toimintamatka jää ilmoitetuista lukemista etenkin talvella ja moottoritieajossa.

Zoen erikoisuus on lataus. Auton oma laturi ottaa vaihtovirtaa poikkeuksellisen suurella teholla – useimmissa jopa 22 kW ja osassa varhaisia Q-versioita jopa 43 kW – mikä tekee seinälaturilla ja julkisilla AC-latureilla latautumisesta ripeää (tavallinen kotipistoke on silti hidas). Tässä Zoe on nopeampi kuin moni kalliimpi sähköauto. Tasavirtapikalataus on toinen tarina: CCS-liitäntä (noin 50 kW) tuli valittavaksi vasta 52 kWh:n Z.E. 50 -malliin, ja siinäkin se oli lisävaruste. Vanhemmista Zoeista tasavirtapikalataus puuttuu kokonaan, jolloin auto ladataan aina vaihtovirralla. Pitkiä matkoja suunnittelevan kannattaa siis varmistaa, että juuri kyseisessä yksilössä on CCS – muuten latauspysähdykset venyvät tunteihin. Arjessa Zoe ladataan tavallisimmin kotona yön yli.

Vuokra-akku vai oma akku?

Zoen tärkein käytetyn ostajan erityispiirre on akun omistus. Suuri osa autoista myytiin uutena niin, että auto ostettiin mutta ajoakkua vuokrattiin Renaultilta kuukausimaksua vastaan – ja tämä vuokra voi seurata autoa seuraavalle omistajalle.

Vuokra-akkumallissa (Suomessa usein "vuokra-akku") ajoakku ei kuulunut kauppahintaan, vaan siitä maksettiin kiinteää kuukausimaksua ajokilometrien mukaan. Etuna oli, että Renault vastasi akun kunnosta sopimusehtojen mukaan ja korjasi tai vaihtoi akun, jos sen kapasiteetti laski sovitun rajan (tyypillisesti noin 75 % alkuperäisestä) alle, joten akun heikkeneminen ei ollut ostajan riski. Haittana kuukausimaksu jatkuu niin kauan kuin akkua ei ole lunastettu omaksi – eli myös uudella omistajalla. Osa autoista myytiin tai on myöhemmin lunastettu akku omaksi, jolloin kuukausikulua ei ole mutta akun kunto on ostajan vastuulla. Selvitä aina ennen kauppaa myyjältä ja auton papereista, onko juuri kyseisen Zoen akku omistuksessa vai vuokralla ja mitä vuokra maksaa – tämä muuttaa auton todellisia kuukausikuluja merkittävästi.

Turvallisuus ja Euro NCAP 0 tähteä

Vuonna 2013 testattu Zoe sai silloisilla kriteereillä täydet viisi tähteä, kun taas vuonna 2021 testattu uudistettu Zoe sai nolla tähteä – yhtenä harvoista autoista Euro NCAP:n historiassa. Kyse oli kahdesta eri testistä, ei saman auton tähtien poistamisesta jälkikäteen.

Nolla tähteä selittyy sekä aiempaa vaativammilla testikriteereillä että sillä, että Zoen turvavarustelua oli uudistuksessa heikennetty. Muun muassa aiempi päätä ja rintakehää suojaava sivuturvatyyny oli korvattu pelkällä rintakehän tyynyllä, mikä huononsi sivutörmäyssuojaa, eikä nykyautojen hätäjarrutusautomatiikka (AEB) kuulunut vakiovarustukseen. Käytännössä Zoe on edelleen tavallinen, ajettavuudeltaan mukava pikkuauto, mutta sen passiivinen ja aktiivinen turvavarustelu jää selvästi uudempien sähköautojen tasosta. Tämä on hyvä punnita etenkin, jos autoa käytetään perheen pääautona tai lasten kuljettamiseen – vertailussa moni kilpailija tarjoaa kattavammat turvajärjestelmät.

Yleisimmät viat

Sähköinen voimalinja on Zoessa yksinkertainen ja yleensä kestävä, joten suurin osa tarkistettavista asioista on arkisia. Merkittäviä rakenteellisia kestävyysongelmia ei ole laajasti raportoitu.

• Akun kunto: vanhimmissa 22 kWh:n autoissa kapasiteetti on ehtinyt heiketä eniten – vuokra-akussa Renault vastaa kunnosta, omassa akussa riski on ostajalla.
• 12 voltin apuakku: ikääntyessään voi aiheuttaa käynnistys- ja sähköhäiriöitä, etenkin pakkasella – edullinen vaihtaa.
• Lataus tietyillä latureilla: osa Zoeista on ollut nirso joidenkin julkisten AC-latureiden kanssa – kokeile latausta ennen kauppaa.
• Latausluukku ja -liitäntä: mekanismi voi jumittua tai oireilla kylmällä – tarkista toiminta talvikelillä.
• Sisustan materiaalit: edullisen auton tasoa, ja pinnat voivat naksua tai kulua – ei tekninen ongelma mutta osa kokonaiskuvaa.

Zoe katsastetaan samaan tahtiin kuin muutkin henkilöautot, mutta päästömittauksen tilalla tarkastetaan sähkövoimalinjan turvallisuus. Traficomin katsastustilastossa vuonna 2021 käyttöön otetuista Zoeista on hylätty ensimmäisessä katsastuksessa selvästi useampi kuin koko ikäluokasta keskimäärin. Zoeilla on vieläpä ajettu ikäluokkaa vähemmän. Vanhempia Zoeja on liian vähän, jotta tilasto kertoisi niistä erikseen.

Zoe Suomen talvessa

Kova pakkanen lyhentää Zoen toimintamatkaa selvästi, käytännössä usein noin 20–40 prosenttia kelistä, nopeudesta ja lämmitystarpeesta riippuen. Eniten se tuntuu pienempiakkuisissa autoissa, joiden toimintamatka on lyhyt jo valmiiksi.

Talvella energiaa kuluu ennen kaikkea sisätilan lämmitykseen. Osassa Zoeista on lämpöpumppu, joka lämmittää tavallista vastuslämmitystä pienemmällä energialla ja auttaa säästämään toimintamatkaa – varusteen olemassaolo kannattaa varmistaa. Toimintamatkaa säästää, kun auton esilämmittää latausjohdon varassa ennen liikkeellelähtöä, suosii istuin- ja ohjauspyörälämmitystä koko sisätilan lämmittämisen sijaan ja ajaa maltillisella nopeudella. Etuvetoinen Zoe on kevyenä ja ketteränä autona helppo lumessa.

Tilat ja käytännön mitat

Zoe on ulkomitoiltaan pikkuauto, mutta korkeahko kori ja tasainen lattia tekevät sisätilasta yllättävän väljän etenkin edessä. Tavaratila on kokoluokkaansa kelvollinen, noin 338 litraa.

Takapenkille mahtuu aikuinenkin kohtuullisesti lyhyille matkoille, ja korkea istuma-asento antaa hyvän näkyvyyden kaupunkiliikenteessä. Penkit kaatamalla tavaratila kasvaa noin 1 200 litraan, mikä riittää arjen kuljetuksiin ja pieniin muuttokuormiin. Zoe on suunniteltu kaupunkiin: pieni koko ja tiukka kääntösäde tekevät parkkeerauksesta ja ahtaissa paikoissa liikkumisesta vaivatonta. Vetokoukkua Zoehen ei tyypillisesti ole hyväksytty, joten perävaunun tai peräkärryn vetoon se ei sovi.

Kulut ja verotus

Kotilatauksella Zoen ajokilometri on edullinen, ja huollettavaa on vähän – suurimmat kulut ovat tyypillisesti renkaat, vakuutus ja mahdollinen akkuvuokra.

Zoessa ei vaihdeta moottoriöljyä, ja regeneratiivinen jarrutus säästää jarruja, joten mekaanista kulumista on vähän. Merkittävin poikkeus muihin sähköautoihin on juuri vuokra-akku: jos akkua ei ole lunastettu omaksi, kuukausivuokra on todellinen ja jatkuva kustannus, joka kannattaa laskea mukaan kokonaishintaan. Verottaja perii myös täyssähköautosta käyttövoimaveroa, joka määräytyy auton massan perusteella – kevyestä Zoesta se on maltillinen. Ajantasaiset eurot ja perusteet näkee Traficomilta. Käytettyjen Zoeiden hinnat ovat suuntaa-antavia ja liikkuvat karkeasti noin 6 000–18 000 euron välillä: edullisimpina vanhat pieniakkuiset ja vuokra-akulliset, kalliimpina 52 kWh:n omalla akulla varustetut yksilöt. Käytettyjen sähköautojen hinnat ovat viime vuosina heiluneet paljon, joten tarkista päivän taso ilmoituspalveluista ja vertaa keskenään vain autoja, joiden akku on samalla tavalla joko omistettu tai vuokrattu.

Kenelle Zoe sopii?

Zoe sopii kaupunkilaiselle, joka haluaa edullisen ja helpon sähköauton lyhyisiin ja keskipitkiin matkoihin ja voi ladata kotona – kunhan akun omistus ja latausmahdollisuudet on ensin selvitetty.

Zoe palvelee parhaiten kakkosautona tai kaupunkiajoon painottuvassa käytössä, jossa nopea AC-lataus riittää eikä pitkiä pikalatausmatkoja juuri ajeta. Pidempää toimintamatkaa tai vakiona tulevaa tasavirtapikalatausta kaipaavalle vertailun arvoinen on Nissan Leaf, jonka CHAdeMO-pikalatausstandardi tosin on jo väistymässä CCS:n tieltä. Tilavampaa perheen sähköautoa etsivälle sopivat Volkswagen ID.3 ja Kia e-Niro.