Kia Optima käytettynä

Magentiksesta Optimaksi – mallin vaiheet

Optima-nimi on Suomessa nuorempi kuin itse auto: Kian ylempää keskiluokkaa myytiin täällä pitkään Magentis-nimellä, ja Optima-kilpi ilmestyi keulaan vasta kolmannen sukupolven myötä keväällä 2012.

Mallilinja alkoi vuosituhannen vaihteessa Magentiksesta, joka oli tekniikaltaan lähellä aikansa Hyundai Sonataa. Toinen Magentis-sukupolvi tuli 2005 ja sai kasvojenkohotuksen 2009. Kolmas sukupolvi (tehdaskoodi TF) toi mukanaan Optima-nimen ja Peter Schreyerin kädenjäljen: auto oli aiempaa selvästi tyylikkäämpi, ja sitä myytiin Suomessa käytännössä pelkkänä 1.7-litraisena dieselinä.

Tutuin sukupolvi on neljäs: syyskuussa 2015 esitelty JF tuli myyntiin loppuvuodesta 2015. Se toi mallistoon ensimmäistä kertaa farmarikorin, kun Optima Sportswagon esiteltiin vuonna 2016, ja samoihin aikoihin tarjolle tuli myös lataushybridi, ensin sedanina ja vuodesta 2017 myös farmarina. Vuoden 2019 mallille tehtiin kasvojenkohotus, jonka yhteydessä valikoimaan tuli 1.6-litrainen diesel. Optiman tuotanto päättyi 2020, eikä Kia tuonut Eurooppaan sille suoraa seuraajaa tässä kokoluokassa – merkin painopiste siirtyi katumaastureihin ja sähköautoihin.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Vuodesta 2016 myytyjä lataushybridejä on Suomen teillä Optimoista eniten ja 1.7 CRDi -dieseleitä toiseksi eniten. Lataushybridi on tekniikaltaan aivan oma lukunsa.

Suositeltavat: paljon maantietä ajavalle 1.7 CRDi (TF-sukupolvessa noin 136 hevosvoimaa, JF:ssä noin 141) on toimiva ja väännökäs valinta, kun huoltokirja on täynnä leimoja. Jos taas latauspaikka löytyy kotoa, Plug-in Hybrid on Optima-malliston järkevin valinta, ja se käsitellään omassa luvussaan alempana. Vuoden 2019 kasvojenkohotuksen jälkeen tarjolla oli myös pienempi 1.6 CRDi, joka on Suomessa harvinainen.

Harkiten: bensiinimoottoriset Optimat ovat täällä sen verran harvinaisia, että varaosien ja vertailukohtien löytäminen on työläämpää – tehokkaan 2.0 T-GDI -version (Optima GT) yksilöitä liikkuu vain yksittäisiä. Vuosien 2006–2010 Magentikset ovat enimmäkseen 2.0-litraisia bensiiniautoja, ja harvinaisempia ovat 2.0 CRDi -diesel ja 2.7-litrainen V6. Näin vanhassa autossa kunnon ratkaisevat ikä ja alusta enemmän kuin moottorivalinta. Vältä lyhytmatka-ajossa: dieseliä, jolla on ajettu pelkkiä muutaman kilometrin työmatkoja, sillä hiukkassuodatin ei silloin kuumene tarpeeksi.

Optima Plug-in Hybrid käytettynä

Ladattava Optima on mallin kiinnostavin käytetty: se yhdistää 2.0-litraisen bensiinimoottorin ja noin 50 kilowatin sähkömoottorin, ja Sportswagon-korissa se oli aikanaan yksi harvoista hintansa puolesta järkevistä ladattavista farmareista.

Sedanissa akun kapasiteetti on noin kymmenen kilowattituntia ja farmarissa hieman suurempi, noin yksitoista. Lämpimällä kelillä ja rauhallisella ajolla sähköllä taittuu tyypillisesti useita kymmeniä kilometrejä. Suomalaiset ja ruotsalaiset lehtitestit ovat päässeet parhaimmillaan yli viiteenkymmeneen kilometriin, mutta pakkasella luku putoaa selvästi. Lataus tapahtuu vaihtovirralla, ja tavallisesta pistorasiasta täyteen lataaminen vie muutaman tunnin – pikalatausmahdollisuutta ei ole.

Akku on sijoitettu tavaratilan lattian alle, mikä syö kuormatilaa: sedanissa tavaratila kutistuu selvästi ja farmarissakin jonkin verran. Verotuksesta: bensiinikäyttöisestä lataushybridistä peritään perusveron ohella myös käyttövoimaveroa. Ajoneuvoveron kokonaismäärä riippuu lisäksi auton CO₂-päästöistä, joten se kannattaa tarkistaa yksilökohtaisesti Traficomin palvelusta.

Vaihteistot ja kaksoiskytkin

Optimassa on ollut kolme erilaista vaihteistoratkaisua: kuusiportainen käsivaihteisto, perinteinen momentinmuuntimellinen kuusiportainen automaatti ja neljännen sukupolven dieselin seitsemänportainen kaksoiskytkinautomaatti.

Näistä vähiten huolta aiheuttaa tavallinen automaatti, joka on rakenteeltaan koeteltua tekniikkaa. Seitsemänportainen kaksoiskytkinautomaatti (7DCT) on kuivakytkiminen, ja juuri siinä on esiintynyt eniten puheenaihetta: osa yksilöistä värisee tai nykii liikkeellelähdössä ja hitaassa ryömintäajossa. Valmistaja on julkaissut korjaamoille ohjeita kytkinpaketin ja ohjausyksikön päivittämisestä, ja moni auto on käynyt korjauksessa – osa taas ei. Koeaja siksi nimenomaan ruuhkassa ja peruutuksissa, ei pelkästään maantiellä.

Lataushybridissä vaihteistona on tavanomainen kuusiportainen automaatti, ei kaksoiskytkintä eikä portaatonta CVT-vaihteistoa – tämä on yksi syy siihen, että ladattava Optima tuntuu ajossa varsin perinteiseltä autolta.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Optiman perusrakenne on kestävä, ja käytetyn yksilön kunnon ratkaisee huoltohistoria.

Kori ja sisusta ovat Optimassa kestäneet keskimääräistä paremmin, ja käyttäjät kehuvat usein sitä, miten vähän auto on vaatinut ylimääräisiä korjaamokäyntejä. Rasituksen kohteet keskittyvät voimalinjaan: dieselin pakokaasujen jälkikäsittelyyn ja kaksoiskytkinvaihteistoon. Traficomin katsastustilastossa hylätään ikäluokkaa selvästi useammin vuosina 2006 ja 2008 käyttöön otettuja Magentiksia, vaikka niiden mittariin on kertynyt keskimäärin selvästi vähemmän kilometrejä. Samoin erottuvat TF-sukupolven vuosien 2013 ja 2014 Optimat, joilla tosin on ajettu keskimäärin enemmän. Magentiksissa yleisimmät hylkäyssyyt ovat taka-akselisto, seisontajarru ja käyttöjarrut, TF:ssä taas ohjausnivelet ja -tangot, seisontajarru ja taka-akselisto. JF-sukupolven hylkäysosuus on ikäluokan tasolla tai hieman sen yli, ja heikoimpien vuosien 2018 ja 2019 autoilla on ajettu selvästi ikäluokkaa enemmän. JF:n hylkäyssyissä korostuvat etuakselisto ja käyttöjarrut. Optima on Suomessa harvinainen malli, joten pienessä otoksessa muutamakin auto heiluttaa prosentteja – ostettavan auton oma katsastushistoria kertoo siitä enemmän kuin mallin keskiarvo.

Vakavimmissa takaisinkutsuissa on kyse palovaarasta. TF-sukupolven Optimoissa ABS- ja ajonvakautusjärjestelmän ohjausyksikön sisällä voi vuotaa jarrunestettä, ja oikosulku voi sytyttää palon moottoritilassa niin ajon aikana kuin auton seistessä. Korjaukseksi piiriin vaihdetaan pienempi sulake. Osassa syksyyn 2018 mennessä valmistetuista lataushybrideistä taas moottorin kiertokangen laakerit voivat kulua, jolloin moottori alkaa nakuttaa. Pahimmillaan se voi vaurioitua ajon aikana ja aiheuttaa palovaaran. Tässä kampanjassa moottori vaihdetaan tarvittaessa. Yksittäisen auton tilanteen Kia-merkkihuolto tarkistaa valmistenumerosta.

Yleisimmät viat

Optiman vikalista on lyhyt mutta selkeä: lähes kaikki toistuvat huolet liittyvät dieselin pakokaasulaitteistoon tai kaksoiskytkinvaihteistoon.

• Hiukkassuodatin ja EGR (1.7 CRDi): tukkeutuvat lyhyillä matkoilla, kun pakokaasut eivät ehdi kuumeta puhdistusjaksoon riittävästi. Toistuvasti keskeytynyt regenerointi laimentaa moottoriöljyä polttoaineella, mikä pitkään jatkuessaan vaurioittaa moottoria. Tarkista öljyn pinta ja haju.
• Hehkutulpat ja kylmäkäynnistys: dieselin nihkeä käynnistyminen kovalla pakkasella on tyypillinen oire pettävistä hehkutulpista tai polttoainesuodattimesta. Korjaus ei ole kallis, mutta oireen kanssa ei kannata talvehtia.
• Turboahdin ja suuttimet: kilometrien karttuessa ahtimen tiivisteet voivat vuotaa öljyä välijäähdyttimeen ja suuttimet kulua, mikä näkyy tehon katoamisena ja savuna. Öljynvaihtovälin venyttäminen nopeuttaa kulumista.
• Kaksoiskytkinautomaatti (7DCT): kytkimen värinä ja nykiminen liikkeellelähdössä. Valmistajalla on tähän korjausohje. Selvitä, onko yksilölle tehty kytkin- tai ohjelmistotöitä.
• Lataushybridi: ajoakun kapasiteetin heikkeneminen ja latauslaitteiston toiminta. Kysy myyjältä, kuinka usein autoa on todella ladattu.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Optiman kohdalla tärkeintä on selvittää, millaista ajoa auto on tehnyt – lyhyt kaupunkiajo on dieselille selvästi kovempaa kohtelua kuin pitkät maantiematkat – ja onko palovaaran vuoksi tehdyt takaisinkutsut hoidettu.

Huoltokirjasta näkee, onko öljynvaihtoväli pidetty. Nosta öljytikku ja haistele: polttoaineelta tuoksuva, tikun ylärajan yli noussut öljy kertoo keskeytyneistä hiukkassuodattimen puhdistusjaksoista. Koeajossa kannattaa varata aikaa ruuhkaan ja pysäköintiin, jotta kaksoiskytkinvaihteiston käytös liikkeellelähdöissä paljastuu. Lataushybridissä lataa akku kertaalleen täyteen ja katso, mitä mittari lupaa toimintamatkaksi – ja vertaa lukua siihen, mitä autolla todella ajaa. Muista myös katsastushistoria, alustan kunto – etenkin ohjausnivelet ja akselistot – ja se, että sähköisen ajon ilmastointi ja lämmitys toimivat.

Kia Optima Suomen talvessa

Optima on painava ja pitkä etuvetoinen auto, joka kulkee talvella rauhallisesti ja vakaasti – nelivetoa ei kuitenkaan ole tarjolla missään versiossa.

Dieselin kylmäkäynnistystä helpottaa moottorinlämmitin, joka lyhentää myös kylmän moottorin ahnasta alkumatkaa. Lataushybridissä kannattaa esilämmittää matkustamo latauksen aikana, jolloin sähköä ei kulu lähdön jälkeen pelkkään sulattamiseen ja lämmittämiseen.

Tilat ja käytännön mitat

Sportswagon on selvästi käytännöllisempi kuin sedan, ja lataushybridissä akku vie osan tavaratilasta.

Takapenkillä tilaa riittää aikuisille hyvin, ja Sportswagonin tavaratila kasvaa penkit alas taitettuna reilusti yli 1 500 litraan. Neljännen sukupolven 1.7-dieselin jarrullinen vetomassa on versiosta riippuen noin 1 500–1 800 kg, kaksoiskytkinautomaatilla alarajan tuntumassa, ja Sportswagon-lataushybridille valmistaja ilmoitti noin 1 500 kg. Täysimassaisen vaunun kanssa yhdistelmä ylittää B-kortin 3 500 kilon rajan, joten siihen tarvitaan B96- tai BE-ajo-oikeus. Yksilön tarkat arvot löytyvät sen rekisteriotteesta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Käytettynä Optimasta saa samalla summalla enemmän autoa ja varusteita kuin tutummilta merkeiltä, koska jälleenmyyntiarvo on tässä kokoluokassa jäänyt vaatimattomaksi.

Huolto ja varaosat ovat kohtuuhintaisia, ja merkkihuollon ulkopuolellakin osaajia löytyy. Dieselistä ja bensiinikäyttöisestä lataushybridistä maksetaan perusveron lisäksi käyttövoimaveroa. Käyttövoimaverosta vapaita ovat vain pelkällä bensiinillä käyvät autot ja ei-ladattavat bensiinihybridit. Voimassa olevat veromäärät näkee Traficomin sivuilta. Lataushybridin arjen kulut jäävät pieniksi, jos autoa todella ladataan – lataamattomana se on vain painava bensiiniauto.

TF-sukupolven dieseleitä on myynnissä suuntaa-antavasti noin 3 500–9 000 eurolla. JF-sukupolven dieselit asettuvat noin 5 000–16 000 euroon, ja selvästi kalliimmat lataushybridit noin 9 000–25 000 euroon. Hinta vaihtelee paljon iän, ajokilometrien ja varustelun mukaan, ja ajantasainen hintataso selviää parhaiten selaamalla myynnissä olevia yksilöitä ilmoitussivustoilla.

Kenelle Optima sopii?

Optima sopii ostajalle, joka haluaa paljon autoa maltillisella rahalla eikä ole merkkiuskollinen – ja etenkin sille, joka etsii edullista ladattavaa farmaria.

Sportswagon Plug-in Hybrid on iso ladattava farmari ilman premium-hintaa, kunhan latauspaikka on olemassa. Paljon maantietä ajavalle diesel toimii, jos huoltohistoria vakuuttaa. Läheisin sukulainen on Hyundai i40, joka on samaa kokoluokkaa ja jakaa dieselmoottorin peruskonstruktion. Vaihtoehtoja kannattaa hakea myös tilavammasta Škoda Superbista ja klassisesta Ford Mondeosta, ja luotettavuutta arvostavalle vertailukohta on Toyota Avensis. Saman merkin sisällä katumaasturia etsivä katsoo Kia Sportagea.