Volvo S80 käytettynä

Sukupolvet ja mallihistoria

S80 jakautuu kahteen sukupolveen, jotka molemmat ovat suuria etuveto- tai nelivetosedaneja, mutta tarjoavat hyvin erilaisen moottorivalikoiman.

Ensimmäinen sukupolvi (1998–2006) rakentui Volvon P2-alustalle ja aloitti aikakauden, jolle olivat ominaisia poikittain asennetut viisi- ja kuusisylinteriset moottorit. Valikoimaan kuului muun muassa 2.4-litrainen viisisylinterinen, 2.9-litrainen kuutonen ja huippumallina kaksoisahdettu 2.8-litrainen T6-kuutonen. Toinen sukupolvi (2006–2016) siirtyi Ford-aikakauden suuremmalle alustalle ja laajensi valikoiman: tarjolla oli muun muassa yleisimmäksi bensiiniksi noussut 2.5-litrainen viisisylinterinen 2.5T (2006–2010), 3.2-litrainen rivikuutonen, tehokas T6-turbokuutonen ja lyhyen aikaa (2007–2010) jopa 4.4-litrainen, Yamahan valmistama V8. Dieselvalikoimaan kuuluivat viisisylinteriset 2.4D/D5-koneet sekä 2.0-litraiset dieselit: varhaisempi nelisylinterinen 2.0D, noin vuodesta 2010 viisisylinteriset D3 ja D4 ja vuodesta 2014 Volvon oma nelisylinterinen Drive-E-diesel. Yhtään V6-dieseliä S80:ssa ei koskaan ollut.

Mikä moottori ja versio kannattaa – ja mitä välttää

S80:n moottori valitaan ajomäärän ja sen mukaan, painaako taloudellisuus vai mukavuus. Mukana on koeteltuja koneita, mutta myös versioita, joissa käyttökustannukset tai vaihteisto vaativat harkintaa.

Suositeltavat: paljon ajavalle huollettu viisisylinterinen D5-diesel, joka on tunnettu kestävyydestään. Ensimmäisen sukupolven 2.4-bensiini ja toisen sukupolven 3.2-litrainen rivikuutonen ovat pehmeitä ja hiljaisia matka-ajoon. Vetävämpää bensiiniä hakevalle sopii molemmissa sukupolvissa yleinen viisisylinterinen 2.5T-turbo (2003–2010).

Harkiten: harvinainen 4.4-litrainen V8 (2007–2010) kuluttaa runsaasti ja on kallis huoltaa. Ensimmäisen sukupolven tehokas T6-kuutonen kannattaa katsoa erityisen tarkkaan vaihteiston takia. Myöhempi 2.0-litrainen Drive-E-diesel on taloudellinen mutta vaatii oman huomionsa imusarjan karstoittumisen vuoksi. Selvitä tarkkaan: automaattivaihteiston kunto ja dieselin hiukkassuodattimen sekä EGR:n toiminta erityisesti kaupunkiajossa olleessa autossa.

Automaattivaihteisto ja sen kunto

Valtaosa S80:ista on automaattivaihteisia, ja vaihteisto on ostajan tärkein yksittäinen tarkistuskohta – sen kunto ja tyyppi vaihtelevat versioittain.

Ensimmäisen sukupolven tehokkaassa T6-kuutosessa käytettiin GM-pohjaista nelivaihteista automaattia, joka joutui työskentelemään lähellä kestokykynsä rajaa ja on tunnetusti vaihteiston heikoin lenkki. Muissa moottoreissa oli pääosin Aisinin valmistama automaatti, jonka maine on selvästi parempi – mutta ei täysin ongelmaton, sillä siitäkin löytyy vikaraportteja. Toisen sukupolven harvinaisissa 2010-luvun versioissa (2.0T, T4, T5 ja D2) automaattina oli osassa autoista Powershift-kaksoiskytkinvaihteisto. Automaatin kuntoa ei siis voi päätellä sylinterimäärästä, vaan auto kannattaa koeajaa rauhassa ja tarkkailla vaihtojen pehmeyttä ja viiveitä. Volvo on perinteisesti pitänyt vaihteistoöljyä "elinikäisenä", mutta monet suosittelevat öljyn vaihtoa määrävälein – kysy siis vaihteiston huoltohistoria ja epäselvässä tilanteessa teetä kuntotarkastus.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Mukavana ja pääosin kestävänä pidetyn S80:n luotettavuus on pitkälti kiinni huoltohistoriasta ja voimalinjasta.

Viisisylinteriset dieselit tunnetaan korkeista kilometrilukemista, ja moni hyvin huollettu S80 on kulkenut pitkälle. Toisaalta kyseessä on runsaasti tekniikkaa, elektroniikkaa ja mukavuusvarusteita sisältävä lippulaiva, joten ikääntyvän yksilön kunnossapito voi tulla kalliiksi – yksittäinen korjaus voi ylittää halvan auton arvon. Tyypillisiä ikääntymisen kohteita ovat jousituksen kuluvat osat, dieselin pakokaasujen jälkikäsittely sekä elektroniikan pikkuviat. Traficomin katsastustilastossa S80 hylätään jokaisena käyttöönottovuonna 2005–2015 selvästi ikäluokkaa harvemmin, vaikka sen mittarissa on tavallisesti kymmeniätuhansia kilometrejä enemmän kuin ikätovereilla. Hylkäykset johtuvat useimmiten seisontajarrusta, ohjausnivelistä ja -tangoista sekä etu- ja taka-akselistosta.

Ensimmäisen sukupolven alkuvuosien autoissa (vuosimallit 1999–2001) moottorin sähköinen jäähdytyspuhallin saattoi ylikuumentua ja pahimmassa tapauksessa sytyttää palon moottoritilassa. Puhallin vaihdettiin vuoden 2004 lopulla alkaneessa takaisinkutsussa. Toisen sukupolven autoja koski laaja turvavyökampanja, jossa etuistuimen turvavyön joustava kiinnitysvaijeri vaihdettiin, sillä vaurioituneena turvavyön esikiristys ei toimi törmäyksessä suunnitellusti. Myöhemmän nelisylinterisen 2.0-litraisen Drive-E D4 -dieselin (noin vuosimallit 2014–2016) muovinen imusarja taas voi karstoittumisen vuoksi kuumentua ja sulaa, mikä pahimmillaan sytyttää palon moottoritilassa. Näitä moottoreita on korjattu takaisinkutsuin ja kampanjoin, joissa moottori on saanut ohjelmistopäivityksen ja osa autoista myös muutetun EGR-jäähdytyksen. Volvo-merkkikorjaamo näkee valmistenumerosta, onko korjaukset tehty juuri tähän autoon.

Yleisimmät viat sukupolvittain

Kummassakin S80-sukupolvessa ja jokaisessa voimalinjassa on omat tarkistuskohteensa, vaikka auto on pääosin kestävä.

• 1. sukupolvi (1998–2006): tehokkaan T6-kuutosen GM-automaatti on tunnettu heikkoudestaan. Nelivetomalleissa kulmavaihteen öljyä voi kadota vuodon vuoksi tai sitä voi olla liian vähän, ja silloin kulmavaihde, sen laakerit tai vaihteistoon kytkeytyvän liitosholkin urat voivat kulua. Koeajolla kannattaa varmistaa, että neliveto todella toimii. Viisisylinterisissä bensiineissä (2.4, 2.4T ja 2.5T, joista 2.5T jatkoi toisessa sukupolvessa vuoteen 2010) kampikammion huohotinjärjestelmän öljynerotin voi tukkeutua etenkin lyhyillä pakkasajoilla, jolloin kampikammion paine nousee ja moottori alkaa vuotaa öljyä tiivisteistään. Dieseleissä pakokaasulaitteiston ja suuttimien kuluminen sekä jousituksen väsyminen ovat tavallisia ikäkysymyksiä.
• 2. sukupolvi (2006–2016): viisisylinterisissä dieseleissä hiukkassuodattimen ja EGR:n tukkeutuminen lyhyillä matkoilla. Myöhemmissä nelisylinterisissä Drive-E-dieseleissä (VEA) imusarjan karstoittuminen on johtanut takaisinkutsuihin. Harvinaisen 4.4 V8:n huolto- ja korjauskulut ovat korkeat.
• Elektroniikka ja mukavuus: sähköiset pikkuviat, ilmastoinnin ja tietoviihdejärjestelmän oireet sekä ohjelmiston nikottelu ovat mahdollisia – testaa kaikki toiminnot koeajolla.
• Alusta ja jarrut: suuressa ja painavassa autossa jarrut, jousitus, alustan osat ja apulaitteet ovat kovalla rasituksella. Seisontajarru, ohjausnivelet ja akselistot ovat myös katsastuksen yleisimpiä hylkäyssyitä.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Tärkeimmät tarkistuskohteet ovat automaattivaihteiston kunto, huoltohistoria, dieselin pakokaasulaitteisto, huolellinen koeajo sekä takaisinkutsujen tila – toisen sukupolven turvavyökampanja ja Drive-E-dieselin imusarjan palovaara.

Koeaja auto rauhassa ja kiinnitä huomiota vaihteiston pehmeyteen ja mahdollisiin viiveisiin, etenkin T6-yksilössä. Pyydä huoltokirja ja varmista määräaikaishuollot sekä vaihteistoöljyn historia. Kaupunkiajossa olleesta dieselistä kannattaa selvittää erityisesti hiukkassuodattimen ja EGR:n kunto. Nelivetomallissa kuuntele kulmavaihteen hurinaa, testaa kaikki sähkötoiminnot ja mukavuusvarusteet, ja tarkista katsastushistoria sekä alustan kunto.

Volvo S80 Suomen talvessa

Hiljainen S80 on rauhallinen pitkillä talvimatkoilla.

Neliveto (AWD) oli tarjolla molemmissa sukupolvissa useissa moottoriversioissa, ja se tuo lisävarmuutta liukkaalla – etuveto riittää silti useimmille. Talvella lohkolämmitin helpottaa dieselauton kylmäkäynnistystä. Hiukkassuodatin puolestaan pysyy puhtaana vain, kun autolla ajetaan säännöllisesti riittävän pitkiä matkoja, eikä esilämmitys yksin korvaa sitä. Akun kunnosta on syytä huolehtia.

Tilat ja käytännön mitat

S80 on suuri sedan, jossa on runsaasti tilaa etenkin takamatkustajille – tavaratila on erillisellä luukulla varustettu ja riittävä matkatavaroille, joskaan ei niin monikäyttöinen kuin farmarissa.

Monessa versiossa jarrullinen vetomassa on suuruusluokkaa noin 1 500–1 800 kg, joten peräkärry ja kevyt asuntovaunu onnistuvat useimmiten. Arvo vaihtelee moottorin, vetotavan ja vuosimallin mukaan, joten varmista se auton rekisteriotteesta. Kun vaunu painaa lähes 1 800 kg, yhdistelmän kokonaismassa ylittää helposti 3 500 kg, eikä B-kortti silloin riitä: tarvitaan B96-merkintä tai BE-kortti.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

S80 on menettänyt arvostaan paljon, kuten lippulaivat yleensä, joten uutena kallis iso premium-sedan on käytettynä edullinen.

Alhainen ostohinta ei kuitenkaan tarkoita halpaa omistamista – huollot ja varaosat ovat premium-tasoa, ja isossa autossa jousituksen, jarrujen ja elektroniikan korjaukset voivat kasvattaa budjettia. Dieselistä peritään perusveron lisäksi käyttövoimaveroa, josta bensiiniauto on vapaa. Siksi diesel kannattaa vasta riittävän suurella vuotuisella ajomäärällä. Tehokkaimmat bensiinimoottorit, kuten V8, kuluttavat runsaasti. Vero- ja hintatiedot muuttuvat ajan myötä, joten ne kannattaa tarkistaa ajantasaisista lähteistä.

Käytettynä S80:tä on myynnissä suuntaa-antavasti noin 1 000–20 000 eurolla sukupolven, kilometrien, voimalinjan ja kunnon mukaan. Ensimmäisen sukupolven autot jäävät yleensä alle 5 000 euron, kun taas toisen sukupolven viimeisten vuosien hyväkuntoiset yksilöt maksavat noin 10 000–20 000 euroa. Tuoreimman hintatason näkee parhaiten ajankohtaisista myynti-ilmoituksista.

Kenelle S80 sopii?

S80 sopii erityisesti pitkiä matkoja ajavalle, joka arvostaa tilaa, mukavuutta ja rauhallisuutta ja on varautunut premium-auton huoltokuluihin.

Samaa mukavuutta ja enemmän tavaratilaa tarjoaa sisarmalli Volvo V70, ja hieman pienempää ja edullisempaa Volvo-sedania etsivälle sopii Volvo S60. Saman luokan muita isoja sedaneja ovat Audi A6 ja Mercedes-Benz E-sarja.