Volvo XC70 käytettynä

Sukupolvet ja mallihistoria

XC70:n tarina alkoi vuonna 1997 esitellystä V70 XC:stä eli V70 Cross Countrysta. Suomen käytetyillä markkinoilla yleisimmät ovat kaksi viimeistä farmarisukupolvea: P2 (noin 2000–2007) ja P3 (noin 2007–2016). Malli oli koko elinkaarensa ajan korotettu, maastohenkinen versio saman ajan V70-farmarista.

Ensimmäinen sukupolvi myytiin nimellä V70 XC tai Cross Country, ja P2-aikana vuoden 2003 mallista lähtien nimeksi vakiintui XC70 – samaan aikaan kun Volvo toi markkinoille isomman XC90:n. Perusresepti säilyi läpi vuosien: iso farmari, korotettu kori, suojakatteet ja käytännössä aina neliveto. P3-sukupolvi jakaa tekniikkaa saman ajan S80:n kanssa ja on selvästi uudempi turvavarustukseltaan. Mallin valmistus päättyi vuonna 2016, eikä sille tehty suoraa seuraajaa – korotetun ison farmarin rooli siirtyi ylellisemmälle V90 Cross Countrylle. Vuosirajat ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat markkina-alueen ja tuonnin mukaan.

Vanhinta P80-sukupolvea liikkuu Suomessa enää vähän, ja se lähestyy ikänsä puolesta harrasteauton luokkaa. Käytännön ostopäätökset koskevatkin lähes aina P2- ja P3-yksilöitä.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Ajomäärä ratkaisee pitkälti: paljon maantietä ajava on perinteisesti valinnut viisisylinterisen D5-dieselin, kun taas vähän ja lyhyitä matkoja ajavalle viisisylinterinen bensiini on usein huolettomampi.

Suositeltavat: viisisylinterinen 2.4 D5 -diesel on XC70:n klassikkovalinta ja tunnettu korkeista kilometreistä, kun jakohihna ja huollot on hoidettu ajallaan. Myöhemmän P3:n yleisin moottori on nelivetoinen D4, jossa oli mallin loppuun asti 2.4-litrainen viisisylinterinen diesel (181 hv). Rinnalla tarjottiin etuvetoista D4:ää nelisylinterisellä 2.0-dieselillä, joten nelivetoa hakevan on tarkistettava vetotapa yksilön tiedoista. Lyhyempiä matkoja ajavalle P2- ja varhaisen P3-kauden viisisylinteriset 2.4- ja 2.5-turbobensiinit ovat mukavia ja kestäviä, joskin janoisempia.

Harkiten: P3:n isot kuusisylinteriset 3.2 ja turboahdettu T6 ovat pehmeitä ja voimakkaita, mutta kuluttavat selvästi enemmän ja ovat Suomessa harvinaisempia. Vältä lyhytmatka-ajoon: mikä tahansa diesel, jos autolla ajetaan lähinnä kaupungissa, sillä hiukkassuodatin (DPF), EGR ja kaksimassavauhtipyörä rasittuvat kylmillä lyhyillä matkoilla.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

XC70 on perusrakenteeltaan kestävä, ja hyvin huollettuna se kerää usein korkeita kilometrejä – mutta ikä, nelivedon huollot ja huoltohistoria vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin vuosimalli.

Volvon viisisylinteriset, poikittain asennetut moottorit ovat mekaanisesti koeteltuja, ja aukoton huoltohistoria on tässä ikäluokassa arvokkaampi kuin pieni ero ajetuissa kilometreissä. Suuri osa katsastushuomautuksista liittyy tavanomaiseen kulumiseen, kuten jarruihin, jousituksen osiin ja alustan ruosteeseen, ei rakenteellisiin vikoihin.

XC70:llä on ajettu keskimäärin 75 000–120 000 kilometriä enemmän kuin ikäluokan autoilla, ja silti se on Traficomin katsastustilastossa hylätty ikäluokkaa harvemmin lähes kaikkina käyttöönottovuosina 2005–2016. Ero on selvin vuosien 2008–2012 autoissa, kun taas vuosina 2006 ja 2013 käyttöön otetut ovat lähellä ikäluokan tasoa. Vanhimmat autot hylätään useimmiten seisontajarrun vuoksi, myöhemmät jousituksen ja iskunvaimennuksen, etu- ja taka-akseliston sekä ohjausnivelten ja -tankojen vuoksi.

P3-sukupolven XC70:een liittyy kaksi turvallisuuden kannalta tärkeää takaisinkutsua. Vuosimallien 2008–2016 autoissa etuistuimen ulkoreunassa oleva turvavyön kiinnitysosa voi kulua rikki, ja silloin vyön esikiristys ei törmäyksessä toimi suunnitellusti. Myöhäisen P3:n nelisylinterisissä 2.0 D4 -dieseleissä imusarja voi karstoittumisen takia sulaa, ja pahimmillaan seurauksena voi olla palo konetilassa. Volvo-huolto näkee valmistenumerosta, onko kumpikin korjaus tehty juuri ostettavaan autoon.

Yleisimmät viat sukupolvittain

XC70 on kokonaisuutena kestävä, mutta ikääntyvänä autona sillä on selkeät tarkistuskohteensa – etenkin nelivedon huollot ja ruoste.

• Kaikki sukupolvet: jousituksen helat, tukivarret ja jarrut kuluvat, ja alusta, helmat ja apurungot on iän vuoksi tarkastettava huolellisesti ruosteen varalta – käy läpi myös pohja ja pakoputkisto.
• Neliveto: kulmavaihteen, Haldex-kytkimen ja takatasauspyörästön öljynvaihdot unohtuvat helposti, mikä voi pitkällä aikavälillä johtaa kalliiseen vaurioon – kysy nelivedon huoltohistoria.
• Viisisylinteriset D5-dieselit: hiukkassuodattimella varustetuissa yksilöissä DPF:n ja EGR:n tukkeutuminen lyhyellä ajolla on tyypillistä, ja käsivalintaisissa autoissa kaksimassavauhtipyörä ja kytkin kuluvat. Jakohihna on määräaikainen huoltokohde.
• Viisisylinteriset bensiinit: seuraa kampikammiotuuletuksen (PCV) toimintaa ja öljynkulutusta. Tukkeutunut tuuletus voi aiheuttaa öljyvuotoja.
• Automaattivaihteisto: Geartronic on P2:ssa pääosin viisivaihteinen ja P3:ssa kuusivaihteinen, mutta etuvetoisessa 2.0 D4:ssä kahdeksanvaihteinen. Tehokkaammissa ja dieselyksilöissä vaihteiston öljynvaihdosta kannattaa pitää kiinni – laiminlyöty huolto lyhentää vaihteiston ikää.

Neliveto ja Suomen talvi

XC70:ssä korkea maavara yhdistyy käytännössä vakiona olevaan nelivetoon, ja siksi sitä on hankittu erityisesti maaseudulle ja talvialueille.

Korotettu kori ja suojakatteet auttavat liikkumaan kinoksissa ja huonokuntoisilla teillä, ja iso, painava auto tuntuu vakaalta liukkaalla. Neliveto jakaa vetoa tarpeen mukaan, mikä antaa varman lähtöpidon lumessa ja sohjossa. Vastapainona neliveto ja etenkin viisisylinterinen diesel kuluttavat enemmän kuin kevyt etuvetoinen auto. Lohkolämmitin helpottaa erityisesti dieselin pakkaskäynnistystä, ja akun kunto korostuu talvella.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Tärkeimmät tarkistuskohteet ovat huoltohistoria, nelivedon ja dieselin huollot, ruoste ja takaisinkutsut – vuosimallien 2008–2016 autoissa turvavyön kiinnitysosan vaurio voi estää esikiristyksen toiminnan.

Pyydä huoltokirja ja varmista jakohihnan vaihtohistoria jakohihnalla varustetuissa moottoreissa – myös viisisylinterisissä bensiineissä – sekä nelivedon kulmavaihteen, Haldex-kytkimen ja takatasauspyörästön öljynvaihdot. Tutki alustan, helmojen ja apurunkojen ruoste huolellisesti, ja tarkkaile koeajossa jarrujen ja jousituksen ääniä sekä vaihteiston toiminnan tasaisuutta. Dieselissä varmista hiukkassuodattimen kunto sekä se, että autoa on ajettu riittävän pitkiä matkoja. Käsivalintaisessa autossa tarkista lisäksi kaksimassavauhtipyörän kunto. Automaattivaihteistossa kysy öljynvaihtohistoria. Käy läpi myös katsastushistoria ja pyydä Volvo-huoltoa katsomaan valmistenumerosta, onko korjauskampanjoita jäänyt tekemättä.

Tilat ja käytännön mitat

Suuri tavaratila, korkea maavara ja farmariksi hyvä vetokyky – etenkin dieselillä – tekevät XC70:stä käytännöllisen ison farmarin.

Jarrullinen vetomassa on dieselversioissa farmariksi vahva – tyypillisesti luokkaa 1 800–2 000 kg sukupolven ja moottorin mukaan, bensiineissä ja vanhemmissa yksilöissä luvut poikkeavat. Lähes kahden tonnin vaunun kanssa yhdistelmän kokonaismassa ylittää tavallisen B-ajokortin 3 500 kilon rajan, joten kuljettajalta vaaditaan yleensä B96-merkintä tai BE-luokka. Mitat ja vetomassat ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat vuosimallin ja varustelun mukaan, joten tarkista aina kyseisen yksilön rekisteriote.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

XC70:n käyttökulut ovat nelivedon ja ison korin vuoksi keskitasoa korkeammat, mutta talvialueilla kysyntä pitää jälleenmyyntiarvon hyvänä, ja käytettynä ostohinta on maltillinen.

XC70:ssä aina mukana oleva neliveto ja korkea kori nostavat kulutusta samankokoiseen etuvetoiseen farmariin verrattuna. Huollot ovat tavanomaisia, mutta nelivedon öljynvaihdoista, dieselin huolloista ja jakohihnasta kannattaa pitää kiinni. Bensiinikäyttöisestä XC70:stä ei makseta käyttövoimaveroa, kun taas dieselistä maksetaan. Ajantasaiset veron perusteet näkee Traficomilta.

Hintapyynnöt vaihtelevat voimakkaasti sukupolven, kilometrien ja kunnon mukaan. P2-sukupolven XC70:iä on myynnissä suuntaa-antavasti noin 1 500–10 000 eurolla, ja P3-autoja noin 4 000–25 000 eurolla. Ylimpään päähän sijoittuvat vähän ajetut vuosien 2014–2016 yksilöt hyvällä huoltohistorialla. Tarkan hintatason näkee ilmoitussivustoilta.

Kenelle XC70 sopii?

XC70 sopii ostajalle, joka haluaa ison tavaratilan, korkean maavaran ja varman nelivedon edullisesti – etenkin talvialueille, maaseudulle ja huonokuntoisille teille.

Matalampaa ja usein etuvetoista perusfarmaria etsivälle sopii sen sisarmalli Volvo V70, ja toinen klassinen korotettu nelivetofarmari on Subaru Outback. Uudempaa tekniikkaa ja katumaasturin istuinasentoa kaipaavalle vertailukohtia ovat Volvo XC60 ja isompi Volvo XC90.