Toyota Aygo käytettynä

Sukupolvet ja 107/C1-kolmikko

Aygo syntyi Toyotan ja PSA-konsernin (Peugeot/Citroën) yhteistyönä: se on tekninen kolmoissisar Peugeot 107:n ja Citroën C1:n kanssa. Suomessa käytettynä on tarjolla kaksi sukupolvea.

Ensimmäinen sukupolvi (AB10, 2005–2014) valmistettiin Tšekissä, Kolínin TPCA-tehtaalla, samalla linjalla sisarmalliensa kanssa, ja kolmikko jakaa pohjalevyn, moottorin ja suuren osan tekniikasta. Toisessa sukupolvessa (AB40, 2014–2021) yhteistyö jatkui Peugeot 108:n ja toisen sukupolven Citroën C1:n kanssa, ja tuotanto jatkui samalla Kolínin tehtaalla. Aygo sai oman, näyttävämmän "X"-aiheisen ulkonäön. Toisen sukupolven jälkeen mallisto vaihtui korkeammaksi Aygo X -crossoveriksi (2022–), joka on erillinen, myöhempi malli. Tämä sivu käsittelee varsinaista Aygo-viistoperää.

Moottori: 1.0-kolmisylinterinen

Aygon voimanlähde on käytännössä lähes aina sama 1.0-litrainen kolmisylinterinen bensiinimoottori (1KR-FE), joka jatkui molemmissa sukupolvissa. Se on yksinkertainen, kevyt ja taloudellinen.

Pieni 1.0-moottori kehittää vaatimattomat, noin 68–72 hevosvoimaa sukupolvesta riippuen, mutta keveässä korissa teho riittää kaupunkiin ja arkimatkoihin. Toiseen sukupolveen moottoria päivitettiin (mm. hyötysuhteen ja Euro-päästöluokan osalta), mutta perusratkaisu pysyi samana. Moottorissa on jakohihnan sijaan jakoketju, jota ei normaalisti tarvitse vaihtaa määrävälein. Ensimmäisessä sukupolvessa oli lyhyen aikaa (noin 2006–2007) tarjolla myös PSA:n 1.4 HDi -diesel, mutta se on Suomessa erittäin harvinainen, eikä sitä jatkettu toiseen sukupolveen. Aygo ei ollut hybridi.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

Mekaanisesti Aygoa pidetään luotettavana pikkuautona, jonka vahvuus on yksinkertaisuus ja edullinen ylläpito. Katsastuksessa vuosina 2006–2012 käyttöön otetut autot pärjäävät selvästi ikäluokkaa heikommin.

Yksinkertaisessa tekniikassa on vähän mahdollisia vikakohteita, ja 1.0-moottori on koeteltu ja pitkäikäinen. Vuosina 2006–2012 käyttöön otettujen Aygojen hylkäysosuus on Traficomin katsastustilastossa kuitenkin selvästi samanikäisten autojen keskiarvoa suurempi, vaikka niillä on ajettu noin kolmanneksen vähemmän. Useimmilla käyttöönottovuosilla yleisin hylkäyssyy on alustan kotelot ja pohjalevy, ja seuraavina tulevat käyttöjarrujen jarrutustesti ja etuakselisto. Vuosien 2013–2016 autojen hylkäysosuus on suunnilleen ikäluokan tasolla ja vuosien 2019 ja 2021 autojen sen alapuolella, mutta niilläkin on ajettu selvästi ikäluokkaa vähemmän. Edullisina autoina Aygot ovat usein olleet kovassa kaupunkikäytössä, joten yksittäisen auton hoito ratkaisee paljon.

Yleisimmät viat

Aygossa on vähän vakavia vikoja, ja tyypilliset ongelmat ovat ikääntyvän pikkuauton kuluvia osia.

• Kuluvat osat: jarrut, jousituksen nivelet ja iskunvaimentimet sekä äänenvaimentimet kuluvat iän ja kilometrien myötä, ja ne ovat edullisia korjata.
• Ruoste ja vesivuodot (etenkin 1. sukupolvi): vanhimmissa autoissa kannattaa tarkastaa paikallinen ruoste esimerkiksi takaluukun, helmojen ja jousituksen kiinnityskohtien alueelta sekä alustan kotelot ja pohjalevy, jotka ovat vuosina 2006–2012 käyttöön otettujen autojen yleisin katsastuksen hylkäyssyy. Ensimmäisessä sukupolvessa on raportoitu myös veden pääsyä sisään esimerkiksi takavalojen, takaluukun ja ovitiivisteiden kautta – tarkista tavaratilan ja lattioiden kosteus ja hajut.
• Kytkin (käsivaihteiset ja MMT/x-shift): automatisoidun käsivaihteiston kytkin ja toimilaite kuluvat aikanaan, ja korjaus voi suhteessa auton arvoon olla merkittävä. Myös tavallisen käsivaihteisen kytkin on ikääntyvässä yksilössä tarkistuskohde.
• Pienet sähkö- ja sisustan viat: ikääntyvissä yksilöissä voi esiintyä pieniä sähkö- tai varustehäiriöitä. Varsinaiset moottoriviat ovat harvinaisia, kun öljynvaihdot on tehty ajallaan.

Vaihteistot: MMT ja x-shift

Aygossa ei ole perinteistä automaattivaihteistoa, vaan automatisoitu käsivaihteisto: ensimmäisessä sukupolvessa MMT (Multimode) ja toisessa x-shift.

Auto kytkee ja vaihtaa kuljettajan puolesta, mutta tekniikka on pohjimmiltaan käsivaihteisto kytkimineen. Ratkaisu on edullinen ja kevyt, mutta se vaihtaa tyypillisesti hieman nykivästi ja verkkaisesti verrattuna nykyaikaisiin automaatteihin, ja etenkin liikkeellelähdössä ja vaihteenvaihdon aikana tuntuu pieni "nyökkäys". Moni kokee käsivaihteisen Aygon sujuvammaksi ja huolettomammaksi käyttää, ja käsivaihteinen on yleensä myös edullisempi ja riskittömämpi käytetty valinta. Sopiiko automaatin vaihtotuntuma omaan makuun, selviää rauhallisessa koeajossa.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Tärkeimmät tarkistuskohteet ovat huoltohistoria, vaihteiston tyyppi ja kunto, ruoste ja alustan kunto sekä koeajo.

Pyydä huoltokirja ja varmista, että öljynvaihdot ja määräaikaishuollot on tehty – pienen moottorin kunnon kannalta öljynvaihtoväli on olennainen. Selvitä, onko autossa käsivaihteisto vai MMT/x-shift, ja koeaja automaatti rauhassa nykimisen ja kytkimen luiston varalta. Katso vanhemmista yksilöistä ruoste ja alusta, ja tarkista katsastushistoriasta, onko koteloista, pohjasta tai jarruista jo huomautettu. Kuuntele jarruista ja jousituksesta kuuluvia ääniä ja varmista, ettei merkkivaloja pala. Tarkista myös kovan kaupunkikäytön jäljet: kolhut, kulahtanut sisusta ja renkaiden epätasainen kuluminen, joka voi viitata pyöränkulmiin tai jousituksen kuntoon.

Aygo talvessa ja kaupungissa

Aygo on parhaimmillaan kaupungissa ja lyhyillä työmatkoilla: se on pieni, ketterä ja edullinen ajaa sekä helppo pysäköidä ahtaisiinkin paikkoihin.

Etuveto ja kevyt rakenne riittävät talvikaupunkiin, kunhan renkaat ovat kunnossa. Lohkolämmitin helpottaa pakkaskäynnistystä ja pienentää kylmän moottorin kulutusta. Pieni moottori ja kevyt kori tarkoittavat maantiellä melua ja vaatimatonta ohitusvoimaa, joten paljon pitkää moottoritieajoa ajavalle Aygo ei ole luontevin valinta. Nelivetoa ei ole, joten haastavaan maastoon tai runsaslumiselle mökkitielle isompi auto sopii paremmin. Polttoainekulutus on pieni, mikä pitää talvenkin käyttökulut maltillisina.

Tilat ja käytännön mitat

Aygo on yksi markkinoiden pienimmistä autoista: edessä tilaa on yllättävän hyvin, mutta takapenkki ja tavaratila ovat vaatimattomat.

Auton kokonaispituus on noin 3,4–3,5 metriä, mikä tekee siitä erittäin helpon pysäköidä. Takapenkki on aikuisille ahdas etenkin pidemmillä matkoilla, ja tavaratila on pieni – tyypillisesti luokkaa 140–170 litraa, joka kasvaa selkänojat kaataen huomattavasti. Kolmiovinen kori on usein edullisempi, mutta viisiovinen on käytännöllisempi, jos takapenkkiä käytetään säännöllisesti. Luvut ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat sukupolven, varustelun ja mittaustavan mukaan.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

Aygon käyttökulut ovat poikkeuksellisen alhaiset: pieni bensiinimoottori kuluttaa vähän, vakuutus on edullinen ja huolto on halpaa yksinkertaisen tekniikan ansiosta.

Polttoaineenkulutus on tyypillisesti hyvin maltillinen, ja jakoketjun ansiosta vältytään kalliilta määräaikaiselta jakohihnan vaihdolta. Bensiini-Aygosta ei makseta käyttövoimaveroa, harvinaisesta dieselistä maksetaan. Veroperusteet muuttuvat ajan myötä, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa erikseen. Suurimmat ennakoitavat menoerät liittyvät MMT/x-shift-automaatin mahdolliseen kytkin- tai toimilaitekorjaukseen, joten käsivaihteinen pitää yllätyskulut pienimpinä.

Käytettynä Aygoa on myynnissä suuntaa-antavasti noin 1 500–14 000 eurolla iän, kilometrien ja varustelun mukaan. Ensimmäisen sukupolven autot maksavat useimmiten noin 1 500–7 000 euroa ja toisen sukupolven noin 5 000–14 000 euroa. Ajantasaiset hintapyynnöt kannattaa tarkistaa myynti-ilmoituksista.

Kenelle Toyota Aygo sopii?

Kun kaupunkiautolta odotetaan ennen kaikkea edullisuutta, Aygo sopii hyvin ensiautoksi, kakkosautoksi tai lyhyille työmatkoille.

Parhaiten se palvelee pienen budjetin arkikäyttöä, jossa pieni koko on etu eikä paljon tilaa tai pitkän matkan mukavuutta tarvita. Hieman isompi ja monipuolisempi vaihtoehto samalta merkiltä on Toyota Yaris. Saman kokoluokan edullisista kaupunkiautoista vertailukohtia ovat Volkswagen Up!, Kia Picanto ja Hyundai i10.