Volvo S90 käytettynä

Yleiskuva ja suhde V90:een

Volvo S90 esiteltiin vuonna 2016 merkin uudeksi lippulaivasedaniksi. Se seurasi S80:tä ja siirsi Volvon suuren sedanin SPA-alustalle, jolle rakentuvat myös V90 ja XC90.

Auto on pitkä, matala ja poikkeuksellisen hiljainen. Alkuvuosina S90:tä koottiin Ruotsissa Torslandan tehtaalla, mutta valmistus siirtyi vuoden 2017 aikana kokonaan Kiinan Daqingiin.

Vuonna 2020 malli sai kasvojenkohotuksen, jonka yhteydessä polttomoottorivalikoima siirtyi B-sarjan kevythybrideihin. S90:n myynti länsimarkkinoilla, Eurooppa mukaan lukien, päättyi käytännössä vuosien 2024–2025 aikana. Kiinassa pitkäakselivälistä sedania on valmistettu tämän jälkeenkin paikallisille markkinoille. Suoraa polttomoottorista seuraajaa ei tullut: Volvon uudeksi suureksi lippulaivaksi nousi täyssähköinen ES90. Suomen markkinoilla S90 on siis yksi selvärajainen mallisukupolvi, jonka tavallisimmat viat ja ikääntyminen tunnetaan jo hyvin. Samaa nimeä kantoi aiemmin vuosina 1997–1998 myyty takavetoinen, kuusisylinterinen sedan, joka on tekniikaltaan kokonaan eri auto ja nykyään harvinainen.

Mikä moottori kannattaa – ja mitä välttää

Kaikki S90:n moottorit ovat 2.0-litraisia nelisylinterisiä Drive-E-koneita. Valinta ei siis ratkea kuutiotilavuudesta vaan ajomäärästä ja latausmahdollisuudesta.

Suositeltavat: Suomessa yleisimmät ovat vuosina 2016–2019 myydyt dieselit D4 (190 hv) ja D3 (150 hv), jotka riittävät tehoiltaan hyvin isollekin autolle. Runsaammin ajavalle ja perävaunua vetävälle sopii vääntävämpi, nelivetoinen D5. Vuoden 2020 kasvojenkohotuksesta eteenpäin tarjolla olivat 48 voltin kevythybridit B4, B5 ja B6, joista bensiiniversiot ovat vähän ajavalle vähäriskisin vaihtoehto ja käyttövoimaverosta vapaita.

Harkiten: T8-lataushybridi on nopea mutta monimutkainen, ja se kannattaa vain latausmahdollisuuden kanssa. Tehokas T6-bensiini on ahdettu sekä turbolla että kompressorilla, mikä tekee siitä nopean mutta myös monimutkaisemman ja janoisemman. Selvitä tarkkaan: dieselin pakokaasujen jälkikäsittelyn historia sekä se, onko autossa lisävarusteena ollut ilmajousitus – se on ajomukavuudeltaan hieno mutta korjattaessa kallis. Sama tunnus tarkoitti eri vuosina eri tehoja, joten tarkat lukemat kannattaa varmistaa auton omista papereista.

B-sarjan kevythybridit

Noin vuodesta 2020 Volvo vaihtoi nimeämisensä T- ja D-tunnuksista B-kirjaimeen: B4, B5 ja B6 ovat 48 voltin kevythybridejä, joissa pieni sähköjärjestelmä avustaa perinteistä polttomoottoria.

Kevythybridi ei aja sähköllä eikä sitä ladata pistokkeesta. Käytännön hyöty tulee sujuvammasta start-stop-toiminnasta, pehmeämmästä liikkeellelähdöstä ja pienestä kulutushyödystä. Ostajalle olennaisin ero on se, mikä polttoaine tunnuksen takana on: B5 myytiin sekä bensiini- että dieselversiona, joten pelkkä kirjain-numeroyhdistelmä ei kerro käyttövoimaa. Se kannattaa tarkistaa rekisteriotteesta, koska verotus määräytyy käyttövoiman mukaan – bensiiniversio on käyttövoimaverosta vapaa, dieselversiosta se peritään.

Kevythybridissä ei ole lataushybridin suurta ajoakkua eikä ulkoista latausjärjestelmää, joten kalliin ajoakun riskiä ei ole. 48 voltin akusto ja siihen liittyvät sähkökomponentit voivat silti vikaantua. Uudempina vuosimalleina B-sarjan yksilöt ovat myös keskimäärin vähemmän ajettuja kuin varhaiset D-dieselit.

T8-lataushybridi käytettynä

S90 T8 on mallin tehokkain versio: bensiinimoottori vetää etupyöriä ja erillinen sähkömoottori taka-akselia, joten auto on samalla nelivetoinen ja erittäin nopea.

Sähköinen toimintamatka on tyypillisesti muutamien kymmenien kilometrien luokkaa, ja myöhemmissä, akkua kasvattaneissa versioissa enemmän. Suomen talvessa toteutuva matka jää tehdaslukemista, koska lämmitys kuluttaa sähköä ja kylmä akku luovuttaa varaustaan hitaammin. Lataus tapahtuu vaihtovirralla maltillisella teholla – pikalatausta ei ole, joten auto on suunniteltu ladattavaksi yön yli.

Käytettynä T8:n suurin kysymysmerkki on akun kunto ja se, miten autoa on käytetty. Lataamattomana ajettu T8 kuljettaa raskasta akkua ilman hyötyä, ja polttoaineenkulutus nousee vastaavasti. Verotuksen osalta kannattaa muistaa, ettei bensiinikäyttöinen lataushybridi ole käyttövoimaverosta vapaa: siitä peritään perusveron lisäksi käyttövoimaveroa, toisin kuin tavallisesta bensiiniautosta tai bensiinikäyttöisestä kevythybridistä.

Luotettavuus ja katsastusmenestys

S90 on rakennettu tukevasti, mutta tekniikaltaan monimutkainen – luotettavuus on siksi pitkälti huoltohistorian varassa.

Moni yksilö palvelee ilman suurempia yllätyksiä, ja peruskoneisto kestää suuriakin kilometrimääriä. Kulumaa kerääntyy ennemmin reunoille: dieselin pakokaasujen jälkikäsittelyyn, tietoviihdejärjestelmän ohjelmistoon, antureihin ja lisävarusteena olleeseen ilmajousitukseen. Ruoste ei ole S90:n ongelma, mutta suomalaisessa talvikäytössä kannattaa silti vilkaista alustan ja jarruputkien kunto. Traficomin katsastustilastossa vuosina 2016–2019 käyttöön otettujen S90:iden hylkäysosuus on ikäluokan tasolla, vaikka niiden mittarilukemat ovat keskimäärin selvästi korkeampia. Vuoden 2021 autot hylätään ikäluokkaa harvemmin. Yleisimmät hylkäyssyyt ovat etuakselisto ja ohjausnivelet, nuoremmissa autoissa myös sisäisen valvontajärjestelmän (OBD) viat.

Turvallisuuteen liittyvistä takaisinkutsuista tunnetuin koskee dieseleitä: osassa vuosimallien 2017–2019 dieselmoottoreista imujärjestelmään kertyvä karsta voi nostaa imuilman lämpötilaa niin, että muovinen imusarja sulaa ja moottoritilassa voi pahimmillaan syttyä paikallinen palo. Vuosimallien 2020–2022 T8-lataushybrideissä ajoakun kennomoduuleissa voi olla valmistusvika, jonka vuoksi täyteen ladattu akku voi ylikuumentua ja syttyä palamaan. Korjauksessa akku tarkastetaan ja vialliset osat vaihdetaan. Siihen asti Volvo suositteli jättämään auton lataamatta. Lataushybridit saivat lisäksi ohjelmistopäivityksen, koska B-ajotilassa jarrujen toiminta voi harvinaisessa tilanteessa hetkellisesti heikentyä. Volvo-huolto pystyy valmistenumerolla katsomaan, onko autoon jäänyt tekemättömiä kampanjatöitä.

Yleisimmät viat

S90:n tarkistuslista on käytännössä sama kuin farmarisisarellaan – tekniikka on yhteinen, joten myös riskikohdat ovat samat.

• Dieselin pakokaasulaitteisto: hiukkassuodattimen ja EGR:n tukkeutuminen lyhyillä matkoilla, kun pakokaasut jäävät liian viileiksi. AdBlue-järjestelmän anturit ja annostelusuuttimet sytyttävät vikavalon melko yleisesti.
• Kylmäkäynnistys dieselissä: osa omistajista on raportoinut nihkeästä käynnistymisestä pakkasella, taustalla usein hehkutulpat tai polttoainejärjestelmän osat.
• Sensus-tietoviihdejärjestelmä: varhaisten vuosimallien pystynäyttö voi jumiutua, käynnistyä yllättäen uudelleen tai reagoida hitaasti. Ohjelmistopäivitykset ovat auttaneet, mutta ilmiö on tunnettu.
• Ilmajousitus (lisävaruste): tuo hienon ajomukavuuden mutta on vikaantuessaan kallis korjata. Testaa toiminta koeajossa ja katso, laskeutuuko auto seistessään.
• Automaattivaihteisto kylmänä: useimmissa versioissa kahdeksanportainen ja D3-dieselissä kuusiportainen automaatti voi tuntua nykivältä kylmänä tai hitaassa ajossa – ohjelmistopäivitys auttaa usein.
• Pikkuviat: takaovien lukkojen toimilaitteet ja peruutuskameran katkeilu ovat tavallisimpia pieniä harmituksen aiheita.
• Lataushybridi (T8): ajoakun kunto, kapasiteetin heikkeneminen ja toteutuva sähköinen toimintamatka.

Mitä tarkistaa käytettyä ostaessa

Isossa premium-sedanissa ostohetken tärkein työ on taustatietojen tarkistaminen: huoltokirja, korjaushistoria, avoimet ohjelmistopäivitykset ja takaisinkutsut, joista vakavimmat koskevat vuosimallien 2017–2019 dieselien imusarjan ja vuosimallien 2020–2022 T8-lataushybridien ajoakun palovaaraa.

Selvitä ensin, millaista ajoa auto on tehnyt. Dieselille pitkät maantiematkat ovat armollisia, lyhyet kaupunkipätkät eivät. Katso AdBlue-järjestelmän vikahistoria ja kysy, onko hiukkassuodatinta jouduttu puhdistamaan. Jos autossa on ilmajousitus, seiso auton vieressä kylmiltään ja katso, onko kori jäänyt vinoon. Käynnistä tietoviihdejärjestelmä kylmänä ja anna sen olla päällä koko koeajon ajan – jumiutuminen ei aina näy heti. T8:ssa katso mittariston arvio sähköisestä toimintamatkasta. Testaa vielä vaihteiston käytös kylmänä ja tarkista katsastushistoria sekä alustan kunto talvisuolan jäljiltä. Kysy Volvo-huollosta myös, onko auton takaisinkutsukorjaukset tehty – T8:n kohdalla ennen kuin autoa ladataan lainkaan, sillä korjaukseen asti Volvo suositteli jättämään auton lataamatta.

Volvo S90 Suomen talvessa

Hiljainen S90 sopii pitkiin talvimatkoihin pimeällä ja liukkaalla.

Neliveto oli tarjolla vääntävimmissä versioissa ja tuo lisävarmuutta liukkaalla, mutta etuvetoinenkin S90 kulkee painonsa ansiosta vakaasti. Matalan sedanin rajoitus tulee vastaan syvässä lumessa: maavara on pienempi kuin katumaasturissa tai korotetussa Cross Country -farmarissa, joten aurauskinos parkkipaikan reunalla kannattaa kiertää. Dieselille moottorinlämmitin on Suomessa selvä hankinta – se helpottaa kylmäkäynnistystä ja pienentää kylmän moottorin kulutusta ja kulumista. Lataushybridissä matkustamon ja akun esilämmitys latauksen aikana kannattaa ottaa tavaksi. Isot vanteet kannattaa vaihtaa talveksi kapeampiin.

Tilat ja käytännön mitat

S90 on ulkomitoiltaan iso auto, ja etenkin takapenkin polvitila on runsas. Tavaratila on tilava, mutta sedanin lastausaukko on ahdas, joten korkeat esineet jäävät V90:n asiaksi.

Jarrullinen vetomassa on D3- ja D4-dieseleissä noin 1 800 kg, T8-lataushybridissä noin 2 100 kg ja nelivetoisissa D5- ja B5-dieseleissä noin 2 200 kg, joten S90 riittää useimpiin peräkärry- ja asuntovaunutarpeisiin. Parintuhannen kilon vaunu vie auton ja vaunun yhteenlasketun kokonaismassan yli 3 500 kilon, jolloin pelkän B-kortin sijaan ajokorttiin tarvitaan B96-merkintä tai BE-luokka. Yksilön tarkka arvo näkyy rekisteriotteesta.

Kulut ja jälleenmyyntiarvo

S90:n käyttökulut ovat premium-luokkaa, mutta hankintahinnassa se on farmarisisartaan armollisempi – sedan on Suomessa se vähemmän haluttu kori, mikä näkyy suoraan pyyntihinnoissa.

Huollot, renkaat ja varaosat maksavat sen, mitä isossa premium-autossa on tapana. Ikääntyvässä yksilössä budjettia voivat kasvattaa etenkin ilmajousituksen ja elektroniikan korjaukset. Verotuksessa dieselistä ja lataushybridistä peritään käyttövoimaveroa, kun taas bensiiniversiot ja bensiinikäyttöiset kevythybridit ovat siitä vapaita. Kokonaisajoneuvoveroon vaikuttaa myös CO₂-päästöihin perustuva perusvero, joten kannattaa katsoa juuri sen yksilön verotiedot eikä yleistää versioiden välillä. Voimassa olevat verolajit ja määrät löytyvät Traficomin sivuilta.

Arvonalenema on suurten sedanien tapaan ollut jyrkkä. Käytettynä S90:tä on myynnissä suuntaa-antavasti noin 11 000–44 000 eurolla: paljon ajetut vuosien 2016–2019 dieselit asettuvat haarukan alapäähän, ja kalleimpia ovat vuosien 2021–2024 vähän ajetut lataushybridit. Hintapyynnöt riippuvat voimalinjasta, ajokilometreistä ja varustelusta enemmän kuin pelkästä vuosimallista – ajantasaisen kuvan saa vertailemalla myynnissä olevia autoja ilmoitussivustoilla.

Kenelle S90 sopii?

S90 sopii ostajalle, joka ajaa paljon maantietä, arvostaa hiljaisuutta ja mukavuutta eikä tarvitse farmarin tavaratilaa – ja joka haluaa siitä hyvästä maksaa V90:tä vähemmän.

Isojen tavaroiden tai lemmikin säännölliseen kuljettamiseen V90 sopii selvästi paremmin, ja korkeampaa istuma-asentoa haluava katsoo XC60:tä tai XC90:tä. Hieman pienempää ja edullisempaa Volvo-sedania etsivälle sopii S60, ja edellinen sukupolvi eli S80 on huomattavasti huokeampi vaihtoehto. Saksalaisia kilpailijoita samassa kokoluokassa ovat Mercedes-Benz E-sarja, BMW 5-sarja ja Audi A6.